Viime viikolla hallitus kertoi uusista kaavailuistaan koskien yrittäjien investointivarauksia. Tämä tarkoittaisi sitä, että yrityksen ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa siitä verotettavasta osasta voittoa, jonka se etukäteen suunnittelee investoimaan Suomeen. Se olisi veroluottoa, jolla yritys voisi rahoittaa investointeja tavallisen lainan sijasta. Ruotsissa investointivaraus on jo käytössä siten, että enintään 25% voitosta voidaan varata investointeihin ja ne tulee tulouttaa kuudessa vuodessa. Samalla mallilla hallitus olisi tuomassa investointivarausta Suomeen. Vuonna 1992 investointivaraus oli Suomessa jo käytössä. Silloin se toimi hyvin noustessamme talouskriisistä.
Mitäs vaikutuksia investointivarauksella olisi rahan kiertoon ja yrityksien luottopolitiikkaan? Otimme asian tarkasteluun ja perehdyimme siihen eri näkökulmista.
Pankit ja rahoituslaitokset elävät lainojen myöntämisellä, ja ne tarjoavat tällä hetkellä luottoa varsin pienellä korolla. Heille investointivaraus olisi kilpailija, mutta ei kuitenkaan merkittävä, sillä investointivarausta todennäköisesti hyödyntävät yritykset ovat varsin maltillista tulosta tekeviä pienyrityksiä. Kasvuyrityksillä ei ole aikaa odotella, vaan heidän tulee investoida nopeammin.
Jos MetalliMikko Oy tekee tulosta vuodessa 100 k€ ja kaavailee uuden peltileikkurin investointia viiden vuoden päähän, se saa lainaa investointivarauksella 125 k€…. Mikäli yrityksellä olisi suuria vaikeuksia saada uuteen peltileikkuriin ulkopuolista rahoitusta, investointivaraus olisi ehdottomasti onnenpotku. Kuitenkin 100 k€ tulosta tekevälle yrityksellä ei lähtökohtaisesti pitäisi olla rahoitusvaikeuksia, joten investointivarauksen hyöty jäisi pieneksi ja investointi kannattaisi toteuttaa nopeammin. Tällä hetkellä Suomessa luottoa myönnetään hyvin.
Työvoiman investoimiseen tämä olisi ehdottomasti hyvä asia: PullaPirkko Oy pystyisi suunnittelemaan toimintansa kasvattamista palkkaamalla lisäkäsiä, jolloin työllisyys parantuisi ja uusi työntekijä laittaisi palkkansa haisemaan henkilökohtaisilla hankinnoillaan. Raha kiertäisi kivasti.
Viime vuonna yhteisövero tuotti 4,4 miljardia euroa ja valtiovarainministeriön karkean arvion mukaan investointivaraus maksaisi valtiolle miljardin vuodessa. Tärkeintä olisi miettiä huolella verotuksen kokonaisuus: kun jotain veroa alennetaan, se yleensä tarkoittaa toisten verojen korottamista. Mikä olisi PullaPirkko Oy:n todellinen hyöty, jos se saisi kaksi lisäkättä pyörittämään taikinaa, mutta taikinan raaka-aineiden arvonlisäveroa ja valmisteveroa nostettaisiin?
Mitenkäs kävisi kasvuyrityksille, jos ne haluaisivat väkisin hyödyntää investointivarauksen tuomat verohelpotukset: PanimoPena Oy:n inkiväärioluiden menekki on todella kova, ja kasvua rajoittaa se, ettei kysyntään pystytä vastaamaan. Nyt pitäisi nopeasti hankkia toinen tuotantolinjasto, mutta harkitseva toimitusjohtaja haluaa toteuttaa hankinnan investointivarauksen avulla. Virhe. Nyt, kun toiminta on hurjassa kasvussa, investointi tulisi tehdä heti ulkopuolisella lainalla, jotta kasvua ei rajoitettaisi sillä, että investointivarauksen tuoma säästö olisi kerätty kasaan vasta kolmen vuoden päästä.
Lisäksi uusilla yrityksillä olisi vuosien työ saada investointivarauksesta todellista hyötyä ja se todennäköisesti hidastaisi niiden nopeaa kasvua, kun voiton kerääminen on hitaampaa.
Meille, pienelle tulorahoituksella pyörivälle yritykselle, investointivaraus olisi tervetullut. Sen avulla pystyisimme luomaan harkitun 5-vuotistoimintasuunnitelman yrityksemme kehittämiseen ilman ulkopuolista rahoitusta. Yksi toive meillä hallitukselle kuitenkin on: suunnitelkaa malli siten, että se kestää ja johon voimme turvautua pitkällä tähtäimellä.
Ai niin. Tietenkin on olemassa myös MassiMasa Oy:n ylellisestä elämästä haaveillut toimitusjohtaja, joka saa investointivarauksensa ansiosta vihdoin mahdollisuuden investoida uuteen katumaasturiin. Rahan kierrättämistä toki sekin.
Terveisin,
Perintäritari