Blogi: Itsenäisyyden seuraavat 100 vuotta

Suomi on nyt 100 vuotta, mutta entäs seuraavat 100 vuotta?Itsenäisyyden merkitystä ja sen eteen tehtyjä uhrauksia ovat juhlapuheet täynnä. Mitä itsenäisyys merkitsee yrittäjälle? Asian voi kääntää toisin päin. Yrittäjyys merkitsee yrittäjälle itsenäisyyttä. Suvereenia oikeutta päättää omista asioistaan ja työstään. Itsenäisyys on myös merkittävä tekijä monelle tehdessä päätöstä yrittäjäksi ryhtymisestä. Näin kirjoitin blogissa tasan vuosi sitten. Huomenna 6.12.2017 on Suomen 100. itsenäisyyspäivä. Oma ajatusmaailmani ei ole tuosta muuttunut. Päinvastoin. Olen yhä enemmän sitä mieltä, että yrittäjyys merkitsee itsenäisyyttä ja se on minua voimakkaasti motivoiva tekijä yrittämisessä. (Kuva: Suomi 100 / Katri Lehtola)

Viimeisen vuoden ajan, kun olen seurannut elinkeinoelämää yrittäjän kantilta, olen joutunut oikaisemaan omia käsityksiäni joistain asioista. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen asenne on aina ollut ominainen piirre itselleni, mutta päätoimisen yrittäjyyden kautta vasta ymmärtää mitä monet ajankohtaiset asiat oikeasti tarkoittavat. Etenkin työllistämiseen ja sääntelyyn liittyvät asiat avautuvat ihan eri tavalla, kun niitä joutuu päivätyössään pyörittelemään.

Työntekijän palkkaaminen vaatii harkintaa

Monella yrityksellä on tavoitteena kasvaa. Kasvaminen tarkoittaa lähestulkoon aina työntekijöiden palkkaamista. Myös meidän yrityksen tavoitteena on kasvaa ja toivottavasti ihan lähitulevaisuudessa saamme palkata ensimmäisen työntekijän yritykseemme. Kaikille, jotka pyörittävät yrityksen taloutta, lienee selvää millainen taloudellinen riski työntekijän palkkaaminen on. Varsinkin kun puhutaan tämän kokoluokan yrityksistä, joita mekin edustamme. Yrittäminen on lähtökohtaisesti aina oman elinkeinon hankkimista. Siksi olisi yrittäjän näkökulmasta järjetöntä palkata työntekijä ja jättäytyä itse ilman tuloa. Näin ollen siis palkattavan työntekijän täytyy tuoda jonkinlainen lisäarvo palkkaajalle. Tuo lisäarvo täytyy vähintään olla sen kulun määrä mitä yrittäjältä kuluu vuodessa työntekijän palkkojen ja sivukulujen maksamiseen. Mielellään vielä vähän ylimääräistäkin, koska kyllä sitä vähän yrittäjä itselleenkin haluaa makkaraa leivän päälle.

Työelämä muuttuu koko ajan ja yritykset muuttuvat myös. Kun työsuhteiden ehdoista sovitaan korkealla tasolla, ei mitenkään voida huomioida kaikkien alojen yritysten toiminnan erityispiirteitä. Monelle yritykselle yleiset työehdot saattavat olla liian jäykkiä ja siksi tarpeesta huolimatta he jättävät palkkaamatta työntekijän. Syntyy niin sanottu lose-lose tilanne. Vuonna 2017 on äärettömän yksisilmäistä ajatella, että poistamalla tiettyjä yleissitovuuksia ja lisäämällä joustoa ja paikallista sopimista, päädyttäisiin työntekijän orjuuttamiseen. Päinvastoin. Kun palkkaamisen kynnystä madalletaan, tulee markkinoille useampi työnantaja kilpailemaan työvoimasta ja orjuuttaminen ei toimi kilpailuvalttina.

Lainsäädäntö rajoittaa vapaata kilpailua

Suomen valtion voimakas sääntelykulttuuri on toinen kummallinen asia. Lainsäädännön perimmäinen tarkoitus kai tulisi olla yksilön suojeleminen. Monen säädöksen kohdalla kuitenkin täytyy ihmetellä, että onko tässä nyt varmasti tavoitteena nimenomaan yksilön suojelu vai jonkin instanssin etujen suojeleminen. Yksilöä suojatakseen lainsäädännön tulisi ensisijaisesti kohdella kaikkia tasapuolisesti. Vapaan kilpailun rajoittaminen lainsäädännöllä on yksilön asemaa heikentävä tekijä. Vapaa kilpailu alalla kuin alalla alentaa tuotteen tai palvelun hintaa kuluttajalle, eli tässä tapauksessa yksilölle. Meillä on elinkeinoelämän aloja, joissa toimivien yritysten määrää on rajattu lainsäädännöllä. Uskon, että näiden keinotekoisten esteiden poistaminen kilpailun lisääntymisen tuoman edun lisäksi toisi aloille uusia innovaatioita. Kun useampi ihminen pääsee ravistelemaan vanhoja rakenteita, tapaa siitä syntyä aika ajoin jotain uutta.

Kolmas ihmetyksen aiheeni on sosiaaliturvajärjestelmä Suomessa. On äärimmäisen tärkeää, että länsimaisessa sivistysvaltiossa pidetään huolta yhteiskunnan heikoimmista ja niistä, jotka eivät kykene itse itsestään huolta pitämään. Yhteiskunnan tehtävä ei kuitenkaan ole rahoittaa yhdenkään sen jäsenen elintasoa siirtämällä tuloa niiltä, jotka haluavat rahoittaa oman elintasonsa. Jos meillä on mahdollista todeta, että on parempi olla kotona työttömänä kuin matalapalkkaisissa töissä, on sosiaaliturvassamme remontin tarve. Eikä itse tarkoitus ole täyttää kaikkia matalapalkkatyöpaikkoja nykyisillä työttömillä. Jos toinen ihminen haluaa kirjoittaa kirjoja ja toinen tehdä lapiohommia niin miksi yhteiskunnan pitäisi rahoittaa ensimmäisen eläminen? Kirjoittaminen on tärkeä taito ja arvostan kaikkia, jotka kykenevät tuottamaan järkevää ja luettavaa tekstiä, mutta mikäli sillä ei pysty ansaitsemaan elantoaan, on tehtävä sen lisäksi jotain muutakin.

Remontoinnilla tulevaisuus kuntoon

Suomen satavuotisen itsenäisyyden taipaleella on rakennettu hyvinvointivaltiota jokaisen ajan parhaan käsityksen mukaan. Nykyisen hyvinvointivaltion mallin rakensivat aikaisemmat sukupolvet ja he tekivät hyvää työtä. Ongelma on vain, että maailma muuttuu. Niillä teeseillä, joilla rakennettiin 1980- ja 1990-luvun hyvinvointia, ei rakenneta enää 2030-luvun hyvinvointiyhteiskuntaa. Me voimme puuhastella kuusi minuuttia päivässä kilpailukykyä edistäen tai sitten voimme aloittaa kerralla sellaiset uudistukset, joilla toivutaan Nokian jälkeisestä krapulasta ja nostetaan Suomi uudelleen kaikkien kansainvälisten tilastojen kärkeen. Remontoidaan sosiaaliturva, jotta rakenteellinen työttömyys vähenisi. Helpotetaan paikallista sopimista ja madalletaan näin palkkaamisen kynnystä, jolloin saadaan työvoimaa tarvitsijoille ja työtä niille, jotka sitä haluavat tehdä. Puretaan sääntelyä ja vapautetaan kilpailua. Ei ole tarpeen rajoittaa yrittäjien määrää keinotekoisesti millään alalla, eikä ole myöskään tarve rajoittaa työvoiman saatavuutta tarveharkinnalla. Yrittäjyys on edelleen tärkein edellytys työpaikkojen syntymiselle. Kun yrittäjät voivat hyvin, myös muut voivat hyvin.

Näitä uudistuksia on hieno muistella juhlapuheissa juhliessamme Suomen 150-vuotista itsenäisyyttä.

Hyvää itsenäisyyspäivää 100-vuotiaalle Suomelle, kaikille sen kansalaisille ja heidän kanssaan sitä juhliville!

Toivoo Perintäritarin Jussi

Vastaa