Vuosi 2017 on kääntynyt jo loppupuoliskolle ja tässä vaiheessa on hyvä katsoa mitä kuuluu meidän perintäalan alkuvuoteen. Perintälupien määrä on pysynyt lähes ennallaan, isot firmat ovat käyneet yrityskaupoilla ja Suomen yleinen taloustilanne näyttää koko ajan valoisammalta. Maksuhäiriömerkinnät kuitenkin jatkavat kasvuaan. Siinä kelkan kääntäminen vaatii asennemuutosta luotonhallinnassa, parempia työkaluja luotottamiseen ja asiantuntevia perintätoimistoja. Pureudutaanpas seuraavaksi alkuvuoteen hieman syvemmin.
Perintäluvat perintätoiminnan perusta
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto myöntää yrityksille perintäluvat ja valvoo toimintaa. Tällä hetkellä luvat on myönnetty 123 yritykselle ja mukana on perintätoimistojen lisäksi mm. laki- ja asianajotoimistoja. Ilman lupaa yritys ei voi periä toisten yritysten erääntyneitä saatavia. Vuoden alusta lupien määrä on lisääntynyt parilla, mutta merkittävää muutosta ei ole. Perintäluvat myönnetään yritykselle aina viideksi vuodeksi kerrallaan.
Alkuvuodesta uutisoitiin Tampereella toimivasta perintätoimistosta, joka on toteuttanut perintää ilman asianmukaisia lupia ja uhannut asiakkaita aiheettomilla maksuhäiriömerkinnöillä. Aihe ylitti uutiskynnyksen, mikä on mielestäni erittäin hyvä asia alamme maineen kannalta. Uutisoinnit lisäävät yleistä tietämystä perintälaista sekä hyvästä perintätavasta, joita vaaditaan perintäluvan omaavilta yrityksiltä.
Intrum Justitia, Visma ja Ropo Capital kävivät ostoksilla
Jo viime vuoden puolella uutisoitiin kahden suuren perintätoimiston yhdistymisestä, kun Intrum Justitian ja Lindorffin kerrottiin yhdistyvän. Tämä kauppa sinetöitiin nyt kesäkuussa ja sen myötä Intrum Justitiasta (joka hankki Lindorffin osakekannan omistukseensa) tuli maailman suurin luotonhallintayritys. Suomessa ja neljässä muussa maassa Lindorff jatkaa kuitenkin toimintaa Intrum Justitian kilpailijana, sillä Euroopan markkinaoikeus katsoi, että yhdistymisen myötä yritys saisi liian suuren markkinaosuuden ja kilpailua rajoitettaisiin. Lindorff jatkaa uuden ostajan metsästystä.
Maaliskuun alussa turkulainen Pappila Penkkala Group ilmoitti olevansa osa Vismaa. Tämä oli siinä mielessä merkittävä uutinen, että Pappila Penkkala Group on yksi suurimmista suomalaisista perintäalan yrityksistä ja sulautui nyt norjalaisomistukseen. Uusi yritys Visma PPG pystyy nyt tarjoamaan heidän asiakaskunnalleen (keskisuuret yritykset) Visman ohjelmistoja ja sen yhteyteen perintä- ja lakipalveluita.
Myös kuopiolainen Trust Kapital Group veti tammikuussa ostohousut jalkaan ja osti tiedonvälityspalveluita tarjoavan Enfo Zenderin. Tämän yrityskaupan myötä Trust Kapital muutti nimensä Ropo Capitaliksi. Tämä yrityskauppa ei yhdistänyt kahta perintätoimistoa, mutta on alallamme sen verran merkittävä yhdistyminen, että koemme sen ylittävän meidänkin uutiskynnyksen.
Lisäksi uusin uutinen koskee pientä kansallista Tulosperintä Oy:tä. Yritys myi koko osakekantansa ja ostajina olivat GF Money Oy, S1 Finance Oy, Tilipalvelu Rantalainen Oy, Tilitoimisto Kärnä Oy sekä Tulosperintä Oy:n Mona Virtanen ja Arto Kallio. Ostajat ovat todella isoja toimijoita ja sen myötä tämä uusiutunut luotonhallintayritys tulee varmasti tulevaisuudessa yleisesti tunnetuksi.
Konkurssit vähentyneet merkittävästi, mutta maksuhäiriömerkinnät jatkavat kasvuaan
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa konkurssien määrä väheni edellisvuoteen nähden 18,9 prosenttia. Verohallinto toteutti tietojärjestelmämuutoksen vuodenvaihteessa, jonka vuoksi heiltä ei tammi-helmikuussa lähtenyt konkurssihakemuksia lainkaan. Tämäkin seikka huomioiden hakemusten määrä on vähentynyt merkittävästi. Yrityspuolella näkymät ovat siis parantuneet huomattavasti.
Maksuhäiriömerkinnät jatkavat kasvuaan ja nyt tehtiin sillä saralla uusin ennätys viiteen vuoteen: alkuvuodesta tuli noin 941 000 uutta merkintää, mikä on yli 100 000 kappaletta enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Vaikka maksuhäiriömerkinnät kasvoivat reilusti, ne kirjautuivat henkilöille, joilla on ollut jo aiemmin maksuhäiriöitä. Maksuhäiriöisten määrässä ei siten kasvua ole juurikaan tullut. Velalliset siis pyrkivät selviämään olemassa olevista veloistaan uudella velalla. Siihen olisi saatava stoppi, ja positiivinen luottorekisteri antaisi tähän erinomaisen työkalun. Tähän työkaluun olemme pureutuneet jo aiemmassa blogikirjoituksessa, jonka voit lukea tästä: Positiivinen luottorekisteri – Mikä se on ja mitkä ovat sen hyödyt?
Lainantarjoajien määrät kasvavat ja uusia bisnesmalleja nousee niiden ympärille
Lainantarjoajien lukumäärä on Suomessa ollut jatkuvassa kasvussa. Vuoden sisällä Suomeen on rantautunut kolme norjalaispankkia, jotka kaikki tarjoavat vakuudettomia kulutusluottoja. Se tarkoittaa uusia rahoitusmahdollisuuksia olemassa olevien pikavippien rahoittamiseen. Suomen Asiakastieto Oy:n selvityksen mukaan lähes 60%:lla kulutusluoton hakijoista on luottoja jo ennestään. Mielestäni vakuudettomia kulutusluottoja tarjoavien yritysten yhteiskuntavastuu on niin minimaalinen, että heidän toimintaa tulisi rajoittaa lisäsääntelyllä. Se, että mahdollistaa maksuhäiriömerkintöjen jatkuvan kasvun ja ylivelkaantuneiden henkilöiden lisävelan, on varsin häpeällistä ja heikkojen ihmisten hyväksikäyttöä. Me olemme linjanneet alusta asti, että emme vastaanota perintätoimeksiantoja pikavippifirmoilta. Emme halua tukea heidän toimintaansa missään muodossa.
Uusin innovaatio pikavippibisnekseen on MyLenderillä. He ottavat asiakkaiden vanhat vakuudettomat lainat haltuunsa ja järjestelevät niille uuden maksusuunnitelman. Ajatus on siinä mielessä hyvä, että tuolloin velallinen pysyy paremmin kärryillä paljonko kokonaisvelkaa on jäljellä. Mutta jos tämä bisnesidea kiinnosti kansainvälistä investointiyhtiö JZI:tä niin paljon, että he sijoittivat MyLenderiin 26 miljoonaa euroa, on tässä olemassa merkittävä bisnesaspekti. Yhtiön myöntämien lainojen keskiarvo on yli 10 000 euroa ja takaisinmaksuaika keskimäärin yli kahdeksan vuotta. Lainojen vuosikorko on noin 20 prosenttia. Tuskin näitä uudelleenjärjestelyitäkään hyvää hyvyyttään tehdään. Apua saa tässäkin tapauksessa maksusta.
Oikeusministeriö otti alkuvuodesta kantaa pikavippifirmojen korkoihin. Toivottavasti myös yli 2000€:n lainoihin saadaan lakiin maksimikorko.
EU:n uusi tietosuojadirektiivi ohjaa rekisterin hallintaa tulevaisuudessa
Perintäalaakin koskeva EU:n tietosuojauudistus on alkuvuodesta saanut hieman täsmennystä. Uudistus tulee voimaan toukokuussa 2018 ja jo nyt on yritysten hyvä tietää, miten uudistus tulee omaan liiketoimintaan vaikuttamaan. Asetuksen tavoitteena on luoda koko Euroopan alueella ajanmukainen, vahva ja yhtenäinen tietosuojakehys. Sen myötä henkilötietojen, rekistereiden ja arkaluontoisten tietojen käsittelylle tulee tiukemmat ja tarkemmat säädökset. Seuraamme tilannetta ja informoimme tulevaisuudessa miten muutokset tulevat vaikuttamaan perintätoimistojen toimintaan tietojen säilyttämisen ja rekisterin hallinnan suhteen.
Perintäala näkyy ja kuuluu myös sosiaalisessa mediassa
Koska itse liputan avoimuuden puolesta, olen ilahtunut siitä miten moni perintätoimisto ja heidän edustajansa on aktoivoitunut sosiaalisessa mediassa. Lindorffin henkilöstö dominoi twitterissä ja OK Perintä on startannut kovalla vauhdilla Facebookissa. Mitä enemmän meitä somesta löytyy sitä tehokkaammin, nopeammin ja syvällisemmin pystymme keskustelemaan perintäalan toiminnasta. Meidän on toki hyvä muistaa, että toimimme alalla, jossa puhutaan rahasta ja arkaluontoisista asioista. Sen vuoksi nöyryys ja kuunteleminen erityisen tärkeää. Mutta meidän ei pidä itse tehdä alastamme liian vakavaa, jos haluamme tehdä siitä helpommin lähestyttävän.
Postin toiminta on lisännyt turhien perintätapausten määrää
Uusi postilaki saattaa muuttaa postin jakelun kolmipäiväiseksi jo tämän vuoden puolella. Nyt on uudistusta viety jo siten eteenpäin, että kirjepostia ei jaeta enää tiistaisin. Jos nämä muutokset parantavat toimitusvarmuuden edes 99%:iin, niin otan mielelläni muutoksen vastaan.
Postinkulku on ollut alkuvuonna paljon tapetilla, sillä alkuperäisen laskun sijaan ensimmäinen lasku tulee perintätoimistolta. Meille ei aiheesta ole tullut juurikaan palautetta, mutta Suomen Yrittäjille asiasta on varsin paljon tullut sanomista. Me suosittelemme aina yrittäjien kontaktoivan puhelimitse velallista ja selvittämään, onko lasku löytänyt oikeaan osoitteeseen ennen kuin ryhtyvät jatkotoimenpiteisiin. Asiakassuhteen säilymisen kannalta ei kannata olettaa Postin toimivan sataprosenttisen luotettavasti.
Oma toimintamallimme on kerännyt kiitosta
Mitenkäs meillä Perintäritarilla alkuvuosi on sujunut? Olemme Jussin kanssa olleet nyt reilun puolivuotta Perintäritarin puikoissa ja sinä aikana olemme ehtineet saamaan asiakkaiksemme varsin mukavasti pienyrittäjiä ja kansainvälistymään Oddcoll -perintätoimistojen verkoston avulla. Suurin muutos on kuitenkin ollut avoimen ja läpinäkyvän hinnoittelun esiintuominen ja sen myötä myös palkkiolaskurin lisääminen kotisivuillemme. Alamme on kärsinyt toimeksiantojen kokonaiskulujen pimittämisestä sekä piilokulujen muodostumisesta. Teimme tämän avoimuuden asiakkaiden päätöksentekoa helpottaaksemme, mutta myös omaa toimintaamme selkeyttääksemme.
Työn määrä on kasvanut sopivasti vuoden edetessä, joten odotettavissa on mukavan kiireinen loppuvuosi. Otamme sen innolla vastaan ja vatsa ei todellakaan ole täynnä. Resursseja auttamiseen meiltä löytyy hyvin, joten tervetuloa myös uudet yrittäjät asiakkaiksemme. Ja tässä vaiheessa kiitokset nykyisille asiakkaillemme (sekä velkojille että velallisille). Teidän palautteenne on meidän tärkein mittarimme.
Erinomaista loppuvuotta toivottaa,
Perintäritarin Juha
Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä myynti- ja markkinointijohtajana Perintäritari Oy:ssä