Blogi: Maksuajat tuskaisen pitkiä etenkin teollisuusalalla

Perintäritari Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa blogi“Pieni suomalaisyritys pääsee isoon alihankintaketjuun mukaan, jos suostuu antamaan laskulleen kolmen kuukauden maksuajan”. Näin kirjoitti Yle 8/2013. Ennen finanssikriisiä Suomessa kiertonopeus oli lyhyt, mutta kriisi toi isoille yrityksille mahdollisuuden neuvotella pitkiä maksuaikoja, vaikka tarvetta ei aina olisi ollutkaan. Mitä kauemmin yritykset pystyvät pitämään rahat oman yrityksen sisällä, sitä kauniimmalta tase näyttää ja se toimii tavallaan ilmaisena rahoituksena. Tähän käytäntöön haluttiin muutos lain uudistuksen myötä.

Maksuehtolakia muutettiin vuonna 2015, että maksuaika sai ylittää elinkeinoharjoittajien välillä 30 päivää vain, jos siitä oli erikseen sovittu. Aiempi yläraja oli 60 päivää. Tämän lakiuudistuksen tarkoituksena oli helpottaa etenkin pienempiä yrityksiä likviditeetin hallinnassa: aiemmin yritys saattoi nostaa tuotteensa/palvelunsa hintaa tai ottaa ulkopuolista rahoitusta pitkän maksuajan ja rahan heikon kiertonopeuden vuoksi.

Mitenkäs tilanne on muuttunut vuodessa? Intrum Justitian tekemän kyselyn mukaan ei juuri mitenkään: kun 30 päivän maksuajan pystyy edelleen kumoamaan erikseen sopimalla,  suuret yritykset hyödyntävät tämän mahdollisuuden. 65% suomalaisyrityksistä on joutunut hyväksymään pidemmät maksuajat kuin mitä he olisivat valmiita myöntämään, ja 64% suomalaisyrityksistä on toiminut siten neuvottelutilanteissa suurten firmojen kanssa. Käy siis selkeästi ilmi, että vahvan neuvotteluasemansa vuoksi suuret yritykset pystyvät pitkälti hallitsemaan edelleen pienten yritysten maksuvalmiutta.

Onko uusi lakimuutos siis todellisuudessa muuttanut yhtään mitään?

Isot yritykset turvaavat edelleen maksukykyään sanelemalla jopa yli 100 päivän maksuaikoja. Jos miettii koko ketjun kannalta niin asiakaslähtöinen ja vakavarainen toimija pystyisi tiputtamaan tuotteensa kappalehintaa siten, että saisi sovittua koko ketjun kanssa yhtenäisen tilaus-toimitusprosessin, jonka lopputuloksena tuotteen hinta minimoitaisiin lyhyillä maksuajoilla, eikä hintaa nostaisi ketjun eri toimijoiden tarve hinnankorotukselle ulkopuolisen rahoituksen vuoksi.

Teollisuudessa pienet toimijat ovat erityisen riippuvaisia isojen toimijoiden tilauksista ja tuotannosta. Mikäli esimerkiksi valmistetaan laivamoottoreita, tilaus-toimitusprosessissa on kymmeniä eri toimijoita: tulee valmistaa valtavasti komponentteja, kokoonpanna ne ja kuljettaa toimijoiden välillä. Jos pieni yritys haluaa olla osa moottorin valmistusta, sen on usein tyydyttävä lopputuotteen myyjän ehtoihin. Voitaisiinko lopputuote kokonaisuudessa valmistaa edullisemmilla kustannuksilla, jos rahan kierto olisi nopeampaa koko ketjussa? Ehdottomasti! Lyhyillä maksuajoilla voisi saada huomattavasti tehokkaamman ja tyytyväisemmän tilaus-toimitusketjun, sillä alihankkijat voisivat nopean kassavirran kierron vuoksi pitää oman tuotteensa/palvelunsa hinnan maltillisempana ja saisivat likviditeettiä oman liiketoimintansa pyörittämiseen. Kuitenkin lopputuotteesta tehty sopimus ja sen ehdot säätelee koko ketjun toimintaa ja kassavirtaa: moottorista saadaan suoritus yleisesti vasta kun se on toimitettu asiakkaalle. Näin ollen myyjä jakaa rahoitusriskinsä koko tilaus-toimitusketjulle pitkillä maksuajoilla.

Vuonna 2017 pienyrityksiä tulee helpottamaan maksuperusteinen arvonlisäveron maksaminen, mutta se ei valitettavasti muuta toimintaa pitkien maksuaikojen suhteen. Se saattaa jopa antaa suurille yrityksille vain lisää valtaa neuvotteluihin: jos tuloista tarvitsee suorittaa arvonlisävero vasta, kun rahat on myydystä tuotteesta/palvelusta saatu, pienille yrityksille jää veron verran enemmän likviditeettiä käyttöönsä kuin aiemmin. Juurisyy muhii silti edelleen.

Olisi kaikkien etu, että maksuehtolaista saataisiin ehdottomampi ja pieniä yrityksiä huomioiva. Niin kauan, kun tämä toimintamalli on vain kehotus, pienet yritykset joutuvat olemaan suurien talutusnuorassa. Kun pienet yritykset joutuvat nöyrtymään pitkiin maksuaikoihin, heidän toiminnassaan korostuu ripeä ja tehokas saatavien perintä, ettei rahankierto pitkity entisestään. Siinä vaiheessa ei kannata enää nöyristellä, sillä pitkittyneet maksuajat tarkoittavat ulkopuolisen ja kalliin rahan suurempaa tarvetta.

Terveisin,

Perintäritari

Vastaa