Eilen pidettiin Kalliolan Setlementtitalolla Mun Talous -hankkeen päätösseminaari. Olen erittäin otettu, että yksi hankkeen sydämistä Essi Lindberg pyysi minua panelistiksi keskustelemaan miten talousosaamista ja luotonhallintaa pystytään lisäämään muuttuvassa maailmassa. Meillä keskustelijoilla oli mukavasti erilaisia näkökulmia aiheisiin, mutta kokonaisuudessa suunta ja tavoitteet olivat jokaisella yhdenmukaiset: talousosaamista tulee lisätä ja avun saaminen on tehtävä helpoksi. Pureudun tässä blogissa hieman tarkemmin keskiviikkoiltapäivän eri aiheisiin ja näkökulmiin.
Panelisteina kanssani oli erittäin monialainen joukko eri toimialojen ammattilaisia:
Panu Kalmi, taloustieteen professori Vaasan yliopistolta
Minna Markkanen, kehittämispäällikkö Takuusäätiöstä
Anja Peltonen, johtaja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta
Jukka Ruuska, toimitusjohtaja Suomen Asiakastiedosta
Katja Taponen, säästämisen ja sijoittamisen johtaja, OP-ryhmästä
Digitaalisuus tekee maksamisesta näkymätöntä
Eilen Taloussanomat sopivasti uutisoi ihmisten käteisen vähentymisestä lompakoissa: 15 prosentilta ei löydy kolikkoakaan käteistä ja minä itse lukeudun siihen joukkoon. Yleisesti käteisnostojen määrä on puolittunut 10 vuodessa. Kortin lisäksi erilaiset mobiiliapplikaatiot ovat ottaneet paikkansa erityisten nuorten ja nuorten aikuisten lompakoissa, ja teknologian mahdollisuudet saivat paneelissa aikaan hyvää keskustelua.
On selvää, että digitaalisuus ja uudet teknologiat luovat uusia mahdollisuuksia, mutta ne aiheuttavat myös muutoksia vanhaan (mm. näkymättömän maksamisen). Bittiraha on näkymätöntä ja kuluttamisesta on sen myötä tehty helppoa. Tämä oli yksi asia, joka aiheutti keskustelua panelistien kesken nuorten taloudenhallinnasta: käteinen on fyysinen valuutta ja seuranta sen kuluttamiselle on helppoa. Kun sinulla on viikossa käytettävänä 20€, pystyt hyvin seuraamaan miten se sinulla riittää myös viikon viimeisille päiville. Esimerkiksi Takuusäätiön tarjoama Penno -palvelu mahdollistaa talouden seuraamisen, kunhan muistaa merkitä tulot ja menot sinne itseensä. Anja Peltonen peräänkuulutti sellaista palvelua, joka on integroituna suoraan tilitietoihin eikä vaadi manuaalista työtä seurannan ylläpitämiseksi. Tämä oli erittäin hyvä huomio, sillä kaikkein helpoin on fuulata itseään ja toisaalta unohtaa merkinnät.
Se on fakta, että käteinen tulee katoamaan lompakoistamme teknologian myötä, mutta aikataulua ei vielä kannata lukita. Jotta se saadaan aikaiseksi, vaaditaan sellainen tekniikka, joka vakuuttaa viimeisenkin vastarannankiiskin perusteluineen, että näkymättömän rahan seuranta on fiksumpaa ja aukottomampaa kuin käteisen. Se aika tulee vielä 🙂
Hyvä esimerkki muuttuvasta maailmasta on itsemyyntikirpputorit: aikaisemmin oli itsestään selvää, että sinulta tingittiin tuotteet tasarahaksi ja maksu suoritettiin fyysisellä valuutalla. Tänä päivänä maksaminen tapahtuu esimerkiksi MobilePayn avulla, jolloin poistuu kertaheitolla muutama ongelma: kassan vartioiminen, vaihtorahan puute ja väärennetty valuutta. Hienoa muutosta ilmaisella sovelluksella.
Luotonhallinnan näkökulmasta käteisen poistuminen poistaa riskejä rahan katoamiselta ja varastamiselta. Korttimaksuihin ja applikaatioihin saadaan hälyytysrajat, jolloin näkymättömän rahan hupenemisesta saadaan näkyvää ja oikea-aikaista tietoa omistajalleen.
Positiivisen luottorekisterin käytön laiminlyönti sanktioitava?
Pisin keskustelumme kesti itsessään n. 20min ja käsitteli kuumaa perunaa eli positiivista luottorekisteriä. Oli mahtavaa kuulla Jukka Ruuskan näkökulma aiheeseen, sillä he Asiakastiedossa keräävät jo nyt eri toimijoiden kanssa asiakkaiden positiivista luottotietoa. Tämä siis vain asiakkaiden suostumuksella. Aluksi hän avasi mikä on negatiivinen luottorekisteri ja mikä on positiivinen. Sen jälkeen Ruuska kertoi näkemyksensä positiivisen luottotiedon eduista ja sai minut hyväksyvästi nyökyttelemään mukana: negatiivinen merkintä tulee niin pitkällä viiveellä tietoon, että ihminen ehtii velkaantumaan monesta eri suunnasta ja pahasti, kunnes maksuhäiriötieto on saatavilla luottopäätöksen tekijälle.
LUE MYÖS: ”Positiivinen luottorekisteri – mikä se on ja mitkä ovat sen hyödyt?”
BLOGIKIRJOTUKSEMME 6.4.2017
Peltosen mukaan Suomessa ollaan jo 30 vuotta puhuttu aiheesta ja mitään ei ole vieläkään asian eteen tehty. Hänen mukaansa teknologia on kehittynyt jo niin paljon, että positiivinen luottorekisteri itsessään voi olla vanhentunut työkalu. Jo nyt yritysten tulee tarkastaa asiakkaiden maksukyky mm. palkkatodistusten ja tiliotteiden avulla. Omasta mielestäni se on valitettavan kankeaa ja sitä ei kiireellisellä ostopäätöshetkellä juurikaan tehdä. Jos yrityksillä olisi käytössään ohjelmisto, jossa y-tunnuksen ja hetun avulla nähtäsiin kaikki olemassa olevat lainat, luotot ja tilitiedot, luottopäätös ehdottomasti helpottuisi ja ylivelkantuneiden velkakierrettä onnistuttaisiin hillitsemään. Ja omana ehdotuksenani vielä: mikäli yrityksillä tulee vastaan ylivelkaantunut henkilö, ohjelmistossa oleva painike syöttäisi henkilön/yrityksen tiedot eteenpäin häntä auttavalle toimijalle.
Sitten nousi aiheeksi positiivisen luottorekisterin laiminlyönnin sanktiointi. Tämä oli itselleni sinällään uusi näkökulma, sillä pienten yritysten parissa toimivana näen rekisterin olevan työkalu, jolla yritykset minimoivat omaa luottoriskiään ja tekevät itselleen riskinhallinnallisesti oikeita päätöksiä. Markkanen ja Peltonen nostivat aiheen puheeksi ja heidän näkökulmansa oli lopulta erinomainen: mikäli positiivista luottorekisteriä ei hyödynnettäisi luottopäätöksen yhteydessä, yritys saisi sen käyttämättömyydestä sanktiota. Tämä siitä syystä, että vastuulliseen luotonantoon kuuluu huolehtia ylivelkaantumisen katkaisemisesta. Nostan jälleen esimerkiksi pikavipit: liikevoiton tavoittelu korkeilla koroilla on houkuttelevampaa kuin velallisten hillitseminen. Tämän vuoksi rekisterin käyttäminen vähentäisi heidän luotottamistaan ja liiketoimintaa merkittävästi. Nyt on minullakin tämä näkökulma varastossa.
Säästämisestä tehtävä motivoivaa ja seksikästä
Ehkä tärkein osa talousosaamista on säästäminen. Säästämisen kautta kuluttaminen on tervettä, sillä tällöin et kuluta velalla. On taloudellisempaa säästää investointiin kuin hankkia se luotolla ja maksaa tuotteen hinnan lisäksi ekstraa kuluista ja koroista. Miten saisimme säästämisen erinomaisuuden iskostettua nuorten talousosaamiseen? Kun tänä päivänä näet televisiossa haluamattasi pikavippifirmojen mainoksia, niin he markkinoivat palveluitaan unelmien toteuttamisella. Miten säästämisen edut saataisiin nuorten unelmoinneiksi?
Teknologia tekee senkin varmasti mahdolliseksi: Pokemon Go sai nuoret (ja myös aikuiset) liikkumaan ja kasvatti yhteisöllisyyttään. Lähes joka päivä saan Facebookissa ilmoituksen, jolla toivotaan tulemaan tiettyyn paikkaan poimimaan joku hahmo. Samaan tapaan voisi kehittää säästämisen työkalun: skannaat PlayStationin viivakoodin Verkkokauppa.comissa ja applikaatio ilmoittaa sinulle paljonko tulee vielä säästää, jotta pystyt ostamaan tuotteen. Samalla se voisi ilmoittaa, mistä kaikista aiemmin skannaamistasi tuotteista joutuisit luopumaan kalliimman edessä. Ja tietenkin skannaamalla Tomran kuitin saat lisää kassaa “appiisi”.
Meidän keskusteluiden jälkeen nuorten säästämisestä jatkoivat keskustelua uudet kasvot. Sama asia nousi esille, että miten nuorille pystyttäisiin lisäämään talousosaamista säästämisen kautta. Alle 18-vuotiaiden on haastavaa olla pankkien asiakkaana, joten osittain vastuu nuorten säästämisestä on väkisinkin heidän vanhemmilla/huoltajillaan. Tänä päivänä vaikuttajamarkkinointi on kuuminta hottia ja sen vuoksi tubettajia olisi hyvä valjastaa talousosaamisen esiin tuomiseen. Viime vuonna Mun Talous hyödynsi kampanjoinnissaan Niko Saarista, ja Essi Lindbergin mukaan sillä tavoitettiin erittäin hyvin nuoria. Mielestäni ”match” ei ollut kuitenkaan paras mahdollinen, sillä Saarinen puhumassa omista huonoista kokemuksista ei ole kannustava malli säästämiselle. Epäonnistumisen kulma ei tuo esimerkkiä miten onnistutaan säästämisessä. Onneksi tubettajia riittää ja Töttöröö löytää varmasti parhaan vaikuttajan oikealle kohderyhmälle.
Kokonaisuutena tapahtuma oli mielestäni loistava ja iso kiitos Takuusäätiölle ja Mun Talous -hankkeelle erinomaisesta työstänne tärkeän asian parissa. Kiitokset ständeillä päivänsä viettäneille sidosryhmille: huolehditaan yhdessä meistä suomalaisista siten, että apu talousosaamiseen on helposti saatavissa. Me olemme niitä asiantuntijoita, joiden tulee ylpeästi puhu rahasta, vaikka se välillä ei tuntuisikaan kuulijasta miellyttävältä. Onnittelut vielä yleisön joukossa Jukalle ja Tommille, jotka voittivat arvonnastamme ritaripaidat itselleen. Paidat ovat jo postissa.
Erinomaista syksyä,
Perintäritarin Juha
Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä myynti- ja markkinointijohtajana Perintäritari Oy:ssä