Blogi: Perintätoimistot ja hinnoittelu


Perintäritari blogi läpinäkyvä hinnoittelu ja perintätoimistot sekava hinnoitteluViime viikolla julkaistiin Taloussanomissa uutinen
, jossa perintätoimisto peri velalliselta kohtuuttoman suuria perintäkuluja. Hieman yli 2000 €:n pääomassa hintalappu oli 400 €. Velallinen sattui olemaan lakimies, eikä perintätoimisto saanut edes ostamalla häntä hiljaiseksi vaan velallinen vei asian eteenpäin Aluehallintovirastolle, koska hänen mielestään kulu oli kohtuuton. Ja sitähän se totta vieköön oli. Perintätoimisto sai tapauksesta varoituksen. Käsitellään tässä blogissa hieman enemmän perintätoimistojen palveluiden hintoja ja mistä kaikista asioista kuluja toimeksiantajille ja velallisille muodostuu.

Edellä mainittu tapaus ei jättänyt avoimille kysymyksille tilaa, sillä kaikki tarvittava tieto oli perintäkirjeen muodossa tuotu uutisessa esille. Aiemmin on uutisoitu alle euron saatavista, joissa loppulaskuksi perintäkulujen jälkeen on tullut lähes toista sataa euroa. Sen varmasti jokainen halutessaan ymmärtää, että alle euron puhelinlaskuja ei ihmisille edes tule vaan kyseessä on tyypillinen ohimaksu, jossa velallinen on maksanut perintätoimiston maksuvaatimuksen jälkeen suoraan velkojalle, jolloin perintätoimisto voi toimeksiantajan lukuun periä viivästyskorot ja perinnästä aiheutuneet kulut.

Kuluttajaperintää säätelee lain sanelemat kulurajat toisin kuin elinkeinoharjoittajien välistä perintää. Yritysperintää tällä hetkellä ohjaa hyvä perintätapa, jossa perintäpalkkioita rajoittaa sana ”kohtuullisuus”. Onnekai alan terve kilpailu myös huolehtii perintäpalkkioiden kohtuullisuudesta. Mutta mistä kaikesta perintätoimistojen palkkiot muodostuvat? Käsitellään ensin lyhykäisyydessään kuluttajaperintä ja sen jälkeen yrityksien välinen perintä hieman tarkemmin.

Kuluttajaperintä ja sen säädelty hinnoittelu

Vuonna 2013 päivitettiin laki saatavien perinnästä, jossa säädellään paljonko erääntyneestä saatavasta voi periä maksimissaan perintäpalkkioita kussakin perinnän vaiheessa. Maksumuistutus 5€, alle 100€:n pääoman kirjallinen maksuvaatimus 14€ ja jn€. Pikavippifirmoja koskevista uutisoinneista ollaan huomattu, että laki ei ole aukoton. Kuitenkin se ohjaa pienempiä kulutusluottoja ja -laskutuksia erittäin hyvin. Selkeä hinnasto sekä prosessi kuluttajaperinnälle löytyy Lindorffin maksumyöhässä.fi -sivustolta

Yrityksien välisen perinnän hinnoittelu

Hyvässä perintätavassa sanotaan näin: ”Perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa.” Tämä kohtuullisuus määrittää siis yritysten välistä saatavien perintää ja viime kädessä Etelä-Suomen Aluehallintovirasto päättää, missä menee kohtuuttomuuden raja. Varsinaista kulukattoa ei ole yritysperintään vielä määrätty.

Koska perintätoiminta on kokonaisvaltaista palvelua, kokonaishinta voi muodostua useasta eri toimenpiteestä. Hinnoittelun yleinen kaava on se, että perintätoimeksiannosta veloitetaan tietty prosentuaalinen palkkio saatavan pääoman suuruudesta. Jos palkkio on esimerkiksi 10%, se on 1000 €:n pääomassa 100 €. Kokonaispalkkio muodostuu usein toimeksiantajalta veloitettavasta provisiosta sekä velalliselta perittävistä kuluista. Tämän lisäksi saatetaan veloittaa toimeksiannon kirjaamis-/käsittelymaksu, perinnän keskeytysmaksu ja mahdollinen päättämismaksu. Eri toimistoilla käytännöt vaihtelevat varsin paljon, joten hinnoittelujen täsmällinen vertailu ei aina ole helppoa.

Usein velallinen tarvitsee velan maksamiseen maksusuunnitelman, joka saattaa tuoda pientä lisähintaa velalliselle. Se ei kuitenkaan ole piilokulua, sillä sen pyytäminen on velallisen oma päätös ja hän on tietoinen sen tuomasta lisäkustannuksesta. Toinen velallisen tiedostama lisähinta tulee mahdollisesta oikeudellisesta perinnästä.

Useat perintätoimistot myyvät palveluaan siten, että perintäpalkkiot peritään velalliselta, jolloin toimeksiantajalle palvelu ei maksa onnistuessaan mitään. Sekä itseään että asiakastaan ajattelevalla yrityksellä on hyvä nousta tässä vaiheessa kaksi kysymystä esille: paljonko hänen asiakkaansa palvelusta pitää maksaa ja mitäs jos asiakas ei maksakaan? Paljonko toimeksiantajan kulut silloin ovat? Eräs toimisto veloittaa 70 € luottotappioksi kirjaamisesta.

Missä on perintätoimiston riski ja todellinen motivaatio pyrkiä kotiuttamaan pitkäksi mennyttä saatavaa, jos he veloittavat epäonnistumisesta eli luottotappioksi kirjaamisesta 70 €? Eikö perintätoimiston kuulu saada palkkio onnistumisista eikä pelkästään postitoimistona toimimisesta?

Oikeudellisen perinnän kulut

Jos vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, on toimeksiantajalla kaksi vaihtoehtoa: lopettaa perintä ja kirjata saatava luottotappioksi tai jatkaa perintää oikeudellisen perinnän ja ulosoton avulla.

Yleensä luottotappioksi kirjataan paljon maksuhäiriöitä omaavien yrityksien varsin pienet saatavat. Haastehakemuksen tekeminen käräjäoikeudelle ja siten oikeudelliseen perintään siirtyminen kannattaa miettiä aina huolella. Toimeksiantajalle muodostuu vähintään viranomaismaksun (65€) verran kuluja haastehakemuksen tekemisestä. Oikeudellisen perinnän tarkempia kuluja löytää täältä.

Perintäritarin hinnoittelu

Meillä ei ole ennen tätä päivää ollut kotisivuillamme hinnastoa, mutta nyt se löytyy täältä: https://perintaritari.com/hinnasto/

Halusimme kontaktoida nykyiset asiakkaat ennen kuin tuomme uuden hinnoittelumallimme kotisivuille. Olemme aiemmin pyrkineet aina kiinteisiin toimeksiantajakohtaisiin provisioihin, mutta toimivan mallin ja laskurin luotuamme haluamme antaa kaikille asiakkaillemme mahdollisuuden regressiivisesti laskevaan hinnoitteluun: mitä suurempi pääoma, sitä pienempi on palkkiomme prosentuaalisesti. Omat palkkiomme ovat nyt kokonaisvaltaisestikin hieman alhaisemmat kuin aikaisemmin.

Hinnoittelumallimme on kokemuksen ja benchmarkkauksen kautta luotu yhtälö. Haluamme pitää hinnoittelun selkeänä ja läpinäkyvänä, mikä tarkoittaa sitä, että velkoja saa aina tietää paljonko velalliselta peritään maksimissaan perintäkulua, ja palveluissamme ei ole pienintäkään mahdollisuutta piilokuluille.

Regressiivistä provisiomalliamme voi toki kritisoida selkeydestä varsinkin, jos vertaa kiinteän provision hinnastoon. Kuitenkin koemme mallimme olevan reilumpi, sillä mielestämme suurien pääomien kohdalla oman työmme määrä ei suhteessa kasva niin suuresti. Kuten Taloussanomien artikkelissa Jussi Salokangas sanoo: ”Maksun myöhästyminen oli oma mokani, mutta perintäkulut tuntuivat kohtuuttomilta. Miten yhden ainoan kirjeen lähettämiseen saa kulumaan satoja euroja?”, meidänkin mielestämme kohtuullisuutta tulee vaalia ja mallimme on sen kanssa linjassa.

Lisäksi kohdallamme voi kritisoida siitä, että otamme palkkiomme myös toimeksiantajalta, toisin kuin jotkut perintätoimistot siirtävät kustannukset velallisen maksettavaksi. Meidän tärkein tehtävämme on säilyttää velkojan ja velallisen välinen asiakassuhde ja siten myös auttaa molempia osapuolia vaikeassa tilanteessa. Velalliskulut vaihtelevat hyvän perintätavan sisälläkin todella paljon ja velallinen ei valitettavasti pysty itse valitsemaan mikä perintätoimisto häntä perii. Hän pystyy kyllä valitsemaan sellaisen kumppanin, joka käyttää apunaan inhimillistä hinnoittelua ja perintätapaa. Sen vuoksi yrityksien on tärkeä valita perintäkumppaninsa pitkällä tähtäimellä.

Me emme veloita toimeksiannon kirjaamisesta tai luottotappioksi kirjaamisesta mitään, sillä koemme ansaitsevamme palkkiomme onnistumisista. Toimeksiantajille voi tulla luottotappiosta jo itsessään pääoman verran tappiota ja me emme halua olla enää ylimääräinen kuluerä asiakkaillemme.

Terveisin,

Juha Järvinen

Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä myynti- ja markkinointijohtajana Perintäritari Oy:ssä

Vastaa