Suomalaisuuden merkitys yhteisöllisyyden kasvattajana on meille valtava. Fiilistelemme sitä, kun saamme budapestiläisessä kylpylässä heittää vettä Harvian kiukaalle tai kun nautimme Pohjois-Kyproksella lomajuomiamme Huhtamaen muovimukeista. Jaksoimme yhdessä kannustaa Huuhkajia yli vuoden voitottomassa putkessa, kunnes maanantaina se putki katkesi ja nyt olemme yhdessä vaatimassa uudelle päävalmentajallemme Markku Kanervalle patsasta. Saamme olla ylpeitä siitä, että se tunne on juurtunut meihin suomalaisiin niinkin vahvaksi. Olemme pieni kansa, mutta meillä on upea tarina ja yhteisö.
Tänä vuonna saamme juhlia Suomen juhlavuotta, ja Suomi 100 -hanke antaa mahdollisuuden tutkia suomalaisuutta ja sen rikkautta vielä tarkemmin. Vaikka virallinen juhlajuoma tuleekin etelänaapurista, oli erityisen silmiinpistävää miten me suomalaiset emme asiaa pureskelematta nielleet. Se oli hyvä esimerkki siitä, miten lujasti haluamme pitää kiinni omistamme.
Mitäs sinulle merkitsee suomalainen yritys? Mitä mielikuvia se herättää? Tarkoittaako se mielestäsi kalliimpaa palvelua ja tuotetta vai koetko sen olevan laadukkaampaa ja vastuullisempaa kuin ulkomaalainen? Jos ajattelet lopputuotetta, on erittäin harvinaista että siinä on prosessin jokainen vaihe tuotettu Made in Finland -meiningillä. Palvelut pystytään tuottamaan pitkälti suomalaisuuteen pohjautuen, mutta saattaa olla, että partureiden käyttämät ajanvarausjärjestelmät on hankittu ulkomaalaiselta ohjelmistotoimittajalta. Ehkä sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, kun näemme että yksityisyrittäjänä toimiva parturi tekee laadukasta jälkeä, antaa sinulle maksukuitin ja maksaa yritysveronsa Suomeen. Liikaa ei pidä prosesseja pilkkoa tai muuten sinulta saattaa jäädä kauppareissut tekemättä ikiajoiksi 🙂
SUOMALAINEN PERINTÄTOIMISTO ON VASTUULLINEN
Meitä suomalaisia perintätoimistoja on todella paljon emmekä siten pysty yksittäisinä toimijoina erottautumaan kotimaisuudellamme. Kuitenkin on silmiinpistävää miten paljon suomalaiset yritykset ostavat taloushallinnon palveluita ulkomaalaisilta yrityksiltä. Tässäkin asiassa 80/20 -kaava näytetään toteen: 80% yrityksistä valitsee monikansallisen toimijan, joita perintätoimistojen lukumäärästä on se 20% (luku on todellisuudessa lähempänä 5%, mutta en halua rikkoa 80/20-kaavaa). Onko kyse tietämättömyydestä, helppoudesta, hinnasta vai tunnettuudesta?
Miksi esimerkiksi Lindorff kiinnostaa niin montaa suomalaista yritystä, että se valitaan vaikkapa PPG:n sijaan? PPG maksaa yritysveronsa täysimääräisenä Suomeen toisin kuin aiemmin mainittu jättiläinen. Onko syynä se, että Lindorff on automatisoinut toimintansa ja järjestelmänsä niin sujuvaksi, että se pystyy prosessoimaan massaa huomattavasti edullisemmin kuin esimerkiksi KTC Finland Oy? Vai tiedämmekö edes, että Suomessa toimii tällaisia kotimaisia yrityksiä kuin PPG ja KTC Finland Oy?
Eikö olisi ollut reilua, että Lindorff-konserni olisi vuonna 2011 maksanut suomalaisten yritysten ostamien palveluiden verot täysimääräisenä Suomen verottajalle eikä verosuunnittelua ja lainojen vähennysoikeutta hyödyntäen olisi pienentänyt yritysvero-osuuttaan murto-osaan? Suomessa yritykset maksoivat vuonna 2011 liikevoitostaan 26% yritysveroa. Olisimme saaneet 1,8 miljoonan euron sijaan 7,15 miljoonaa euroa yritysveroja kohentamaan syvässä taantumassa laahannutta valtiotamme. Tietysti Lindorff työllisti Suomessa lähes 500 työntekijää, jotka maksoivat henkilökohtaiset veronsa valtiollemme.
Monikansalliset Lindorff ja Intrum Justitia ovat toimineet monia vuosia kuntien, kaupunkien ja kuntayhtymien perintä- ja laskutuskumppaneina. Vuonna 2010 perustettiin Taitoa Kuntaperintä Oy keskittymään juurikin kuntien ja kaupunkien taloushallintoon. Kuntien ja kaupunkien saatavat ovat suurissa määrin julkisoikeudellisia saatavia, joiden prosessit vaativat erityistä perehtymistä ja asiantuntemusta. Taitoa Kunteperintä Oy on 100% Taitoan omistama (ja siten myös kuntien omistama osakeyhtiö) ja sen myötä julkishallinnolliset toimijat ovat siirtäneet taloushallintonsa “omalle yritykselleen”. Näin valtion käyttämät verorahat pysyvät ainakin kuntien taloushallinnon osalta Suomessa.
Perintäpalveluissa yrityksillä on valinnan mahdollisuus, eikä esimerkiksi suositun laskutusohjelman Netvisorin käyttäjiä pakoteta antamaan perintätoimeksiantoja norjalaiselle Vismalle. Yritys voi olla ruksimatta laskutusohjelmistossa yhden laatikon ja skannata laskun valitsemalleen perintätoimistolle. Mekin haluaisimme antaa ruksimisvaihtoehdon Netvisorin laskutusohjelmaan, mutta Netvisorin omistaja Visma tuskin pyyntöämme hyväksyisi.
PERINTÄRITARIN SUOMI 100 -HANKE
Suomi 100 -hanke kannustaa yhdessä tekemiseen. Sen pyrkimyksenä on edistää suomalaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä luoda suuntaa tulevaisuuteen. Siinä me haluamme ehdottomasti olla mukana! Julkaisemme ensi viikolla kotisivuillamme oman hankeohjelmamme, jolla pyrimme kantamaan oman kortemme kekoon. Stay tuned!
Terveisin,
Juha Järvinen
Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä myynti- ja markkinointijohtajana Perintäritari Oy:ssä
Edit 12.1.2017 klo 13.50: muutettu Lindorffia koskevaa kappaletta. Emme tiedä onko Lindorffin verosuunnittelu ollut aggressiivista ja onko se tapahtunut alhaisemman veroprosentin maihin. Kuitenkin verosuunnittelua ja lainojen vähennysoikeutta on konsernissa hyödynnetty. Suomen laki antaa näin toimia.