Blogi: Velkojen armahdusta tärkeämpää on velkojen ennaltaehkäisy

Velkojen armahdusta tärkeämpää on velkojen ennaltaehkäisyEduskunnan köyhyystyöryhmä esitti aloitteessaan kertaluontoista velka-armahduslakia, jolla annettaisiin anteeksi kaikki vuotta 2002 vanhemmat ulosotossa ja pakkoperinnässä olevat velat. Samassa artikkelissa mainittiin, että vuoden 2016 lopussa ulosotossa oli 244000 henkilöä ja yhteensä yli 4 miljardia euroa rahaa. Kertaluontoinen velka-armahduslaki olisi sinällään hyvä ratkaisu keventämään hetkellisesti valtiohallinnon taakkaa ulosottoasioiden käsittelyssä ja se toisi tietylle osalle velallisia helpotuksen ja mahdollisuuden uuteen alkuun. Se ei ole kuitenkaan pitkäaikainen ratkaisu eikä ratkaisu ylivelkaantumisen perimmäisiin syihin ollenkaan. Mutta kätevä poliittinen vipu oppositiossa oleville puolueille, jotka ovat ”köyhien” puolella. Myöskään valtion varoista maksettavaa kompensaatiota en pidä hyvänä ajatuksena. Valtion tehtävä ei ole maksaa kansalaistensa velkoja.

Ulosoton kestolla sinällään ei mielestäni ole merkitystä. Sen sijaan ulosoton kesto ja siihen yhdistettynä korkea viivästyskorko aiheuttavat hankaluuksia velan takaisinmaksuun. 5000 €:n velka 7 %:n viivästyskorolla kasvaa 10:ssä vuodessa 8500 €:oon, ellei velkaa lyhennetä lainkaan. Jos tänään ei ole varaa maksaa 5000€ velkaa niin ei 8500 €:n velan maksaminen 10 vuoden kuluttua paljon helpompaa ole. Ellei tietysti maksukyvyssä tapahdu radikaaleja muutoksia. Velkojalla on oikeus odottaa velan takaisinmaksua sovitussa ajassa ja mikäli se ei onnistu, velkojalla on oikeus saada korkoa viivästyneestä maksusta. Viivästyskorkoa voidaan kuitenkin sovitella. Korkolain 11§:ssä on mainittu edellytyksiä viivästyskoron sovittelulle. Mikäli luonnollisen henkilön konkurssi mahdollistettaisiin yksiselitteisesti, voisi tähän liittää standardoidun ratkaisun. Konkurssin alkaminen esimerkiksi katkaisisi viivästyskoron kertymisen toistaiseksi ja kun ”konkurssipesän” velat on järjestelty, takaisinmaksettavat velat muutettaisiin työryhmän esittämäksi vakauttamislainaksi matalammalla korolla.

Työryhmä esitti myös siirtymäajalle 10-15 vuotta ulosotossa olleille veloille mahdollisia suojaosuuden erityiskorotuksia tai ulosottolomia. Suojaosuus on velallisen palkan osuus, joka jätetään ulosmittauksen ulkopuolelle. Suojaosuus on määritelty ulosottokaaren 48§:ssä ja sen määrä tarkistetaan vuosittain oikeusministeriön asetuksella. Ulosottoloma selittänee itsensä ilman määrittelyä. Molemmat ovat kannatettavia toimenpiteitä mutta eivät mielestäni automaationa. Jos velallinen on itse aktiivinen ja tekee suunnitelman maksukyvyn parantamiseksi ja tarvitsee esimerkiksi siihen lisää varoja, voidaan kannustimena käyttää ulosottolomaa tai suojaosuuden tilapäistä korottamista.

Kuten sanottua, työryhmän esityksessä oli hyviä asioita. Velka-armahduslaki vain jäi keskeisimpänä asiana otsikkoon, vaikka se ei ollut tärkein sanoma esityksessä. Velkojen armahtaminen on lyhytnäköinen ratkaisu, koska velkaantuneita tulee jatkuvasti lisää tällä tahdilla. Tärkein sanoma oli velkaantumisen syihin puuttuminen ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisyssä tulee olla painopiste. Talousopetus aloitetaan jo perusopetuksessa alakoulussa. Ainakin opetussuunnitelman mukaan. Näkisin myös toisen asteen oppilaitokset keskeisessä roolissa talousopetuksen antamisessa. Ammattikoulusta valmistutaan suoraan ammattiin. Millainen on aloittavan työntekijän palkka ja mitä sillä on realistista tehdä? Lukiosta todennäköisesti jatketaan opiskelemaan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Mitä haasteita opiskelijaelämä tuo henkilökohtaiselle taloudenpidolle? Ihminen, joka tietää paljonko ansaitsee ja ymmärtää mihin sillä tulolla on varaa, ei kovin herkästi ylivelkaannu. Ihminen, joka ei tiedä mitä omilla tuloillaan on mahdollista tehdä tai ei välitä siitä, koska rahoittaa elämistään kulutusluotoilla, todennäköisesti ylivelkaantuu. Tähän paras ratkaisu on positiivinen luottorekisteri jossain sen muodossa. Riittävän kattavalla kuvalla luotonhakijan taloudellisesta tilasta päästään tilanteeseen, jossa tehdään vastuullisia luottopäätöksiä.

Suomessa on velkojen järjestelyyn jo nyt hyviä vaihtoehtoja. Yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityksen velkasaneeraus ovat tehokkaita keinoja velkaantumisen katkaisemiseksi ja pöydän puhdistamiseksi. Suurin syy niiden vähäiseen parantavaan vaikutukseen yhteiskunnallisessa velkaantumisongelmassa on suomalainen kulttuuri. Velka, jota ei kykene hoitamaan on niin suuri häpeä edelleen suomalaiselle, että tämä hakee apua yleensä vasta liian myöhään, jos ollenkaan. Vaikka ylivelkaantumisen perimmäinen syyllinen löytyy usein peiliin katsottaessa, siitä samaisesta peilistä katsoo takaisin henkilö, joka ylivelkaantumisen pystyy aina katkaisemaan. Siihen tarvitaan rohkeutta, päättäväisyyttä ja uskoa paremmasta huomisesta.

Työkaluna velkojen ennaltaehkäisyssä toimisi erinomaisesti positiivinen luottorekisteri, josta kirjoitimme huhtikuun alkupuolella. Luehan millaisia mahdollisuuksia se velkojille antaisi. Blogi: Positiivinen luottorekisteri – Mikä se on ja mitkä ovat sen hyödyt?

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Toivoo Jussi Perintäritarista

Perintäritari Jussi Saarijärvi

Kirjoittaja toimii yrittäjänä sekä toimitusjohtajana Perintäritari Oy:ssä

Vastaa