Miten luotonhallintaa saadaan parannettua ja ylivelkaantuminen katkaistua?

Luotonhallinta paremmaksi ja ylivelkaantuminen katkiViime viikolla oikeusministerimme Antti Häkkänen kertoi pikavippien sääntelyyn tulevan tiukennuksia. Kiristyksiä on luvassa yli 2000€ pikavippien korkoihin, ja se tarkoittaa myös entistä tarkemmin arvioitua luottopäätöksiä. Tämä on siis yksi viidestä kohdasta, jonka Kuluttajaliitto listasi lainsäädännön kehittämiseksi. Kulutusluotot ovat yksi suurimpia syitä suomalaisten ylivelkaantumiseen ja sen myötä muutos on erittäin tervetullut. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta me tarvitsemme vastuullisuutta luotonhallintaan. Millä toimenpiteillä ja työkaluilla saamme tehtyä harkittuja luottopäätöksiä ja katkaistua vuosi vuodelta kasvavan ylivelkaantumisen Suomessa?

Pikavippien korkokatto yli 2000€ luottoihin

Pikavippien korkokatto tuli vuonna 2013 hillitsemään pikavippien kuluja. Se koski alle 2000€:n pikavippejä ja korkokatoksi määritettiin 50% plus voimassa oleva viitekorko (viitekorko on nyt 0,0%). Tämä muutos ohjasi luotonantajia tarjoamaan yli 2000€ luottoja, sillä niitä ei rajoitettu ja olivat sen myötä huomattavasti tuottavampia jopa satojen prosenttien korkokuluineen.

Nyt (siis viisi vuotta myöhemmin!!!) näyttäisi siltä, että olisimme vihdoin päässeet siihen tilanteeseen, että korkokatot onnistuttaisiin asettamaan myös suuremmille kulutusluotoille. Kun lainan hinta halpenee korkokaton myötä, asiakkaiden takaisinmaksu tulee entistä tärkeämmäksi pikavippifirmojen kannattavuuden kannalta. Tämä tulee automaattisesti tarkoittamaan myös sitä, että luotonmyöntäjät tulevat tiukentamaan luotonantoehtojaan ja selvittävät hakijan luottokelpoisuutta tarkemmin.

Kun vuonna 2013 tuli korkokatto alle 2000€:n luotoille, se vähensi merkittävästi pikavippien tarjoajia. Tulevien muutosten seurauksena luotonantajien määrät oletettavasti vähenevät entisestään. Yksi mielenkiintoinen kysymys on, että voiko kalliskorkoisia pikavippejä maksaa pois max 50% vipeillä? Jos voi, niin toivottavasti kuluttajat hyödyntävät tämän säästövinkin. On kuitenkin hyvä arvioida lainojen kokonaiskustannukset ennen vipin maksamista vipillä.

Pikavippien mainonnan kieltäminen

Se, että pikavippien korkokatto tulee tasavertaistamaan luottojen ehtoja (oli kyseessä sitten 1000€ tai 4000€ luotto), niin vakuudettomien lainojen markkinointiin olisi myös hyvä saada rajoituksia. Sähköpostit, tekstiviestit ja display-mainokset, joissa lomaunelmia ja elämän huolettomuutta myydään lainarahalla, olisi saatava kontrolliin.

Mainonnan täydellinen kieltäminen ei lähtökohtaisesti ole paras tapa ratkaista ongelmaa. Pikavipit ovat kulutusluottoja, jotka oikein myönnettynä ja kohtuullisilla koroilla ovat perusteltuja lainoja.

Alankomaissa kiellettiin pikavippien mainonta kesällä 2017. Tuloksista ja kokemuksista en puolen vuoden ajalta löytänyt tietoa. Kielto on radiakaali, mutta varmasti harkittu. Alankomaissa on käytössä positiivinen luottorekisteri ja jos sen hyödyntämisen myötä on päädytty kieltämään pikavippimainonta, toiminta ei ole ollut vastuullista ja toivottua. Google ilmoitti jo kesällä 2016, että he kieltävät pikavippien mainonnan hakutuloksissaan tietyin ehdoin. Yksi ehdoista oli lyhyiden, alle 60 päiväisten, pikavippien kielto. Valitettavasti meillä Suomessa on ongelmana pitkäkestoiset ja yli 2000€:n lainat, joten varsin vähän blokkia tuli sieltä suunnasta. Olisimme mielellämme ottaneet vastaan saman ehdon kuin Yhdysvalloissa: mikäli todellinen vuosikorko oli yli 36%, olisi blokki toteutunut. Tämä ehto olisi ollut iso apu meille suomalaisille.

Tämäkään kehitysidea ei tullut itseltäni, sillä Kuluttajaliitto ehdotti mainonnan kieltämistä Suomessa. He varmasti puhuvat kokemuksen äänellä aiheesta.

Perintäkulut tarvitsevat kontrollia myös B2B-liiketoiminnassa

Laki saatavien perinnästä on rajoittanut kuluttajaperinnän kuluja vuodesta 2013 alkaen. Lain myötä olemme saaneet kuluttajille tasavertaisen kohtelun perintäkulujen osalta. Esimerkiksi 900€:n kuluttajasaatavasta saa perintäkuluja enintään periä 24€. Yritysten kohdalla tilanne on tällä hetkellä aivan toinen. Esimerkiksi viime viikolla keskustelin erään yrittäjän kanssa, joka sai 440€:n alkupääoman päälle 160€ velalliskulut maksettavaksi.

Perintäkuluille olisi hyvä saada raamit, jotta pystyisimme kohtelemaan erityisesti velallisyrityksiä tasavertaisemmin. Velkoja pystyy selvittämään millaisia velalliskuluja kukin perintätoimisto perii, mutta kaikki perintätoimistot eivät tietoja etukäteen anna. Pahimmillaan perintäkulut voivat olla yhteistyön päättävä tekijä, joten siitäkin syystä kulujen avoin esille tuominen olisi muutos parempaan. Meillä Perintäritarissa velalliskulut ovat maksimissaan 10% kokonaissaatavan suuruudesta. Sen kerromme kotisivuillamme avoimesti.

Perintäalan kehitystä pyrkii edistämään Suomen Perimistoimistojen liitto, jonka jäseninä on lähes yksinomaan suurimmat perintätoimistojen edustajat Suomessa. Toivoisin heiltä ehdotuksia yhdenmukaisen toiminnan edesauttamiseksi. Toiveena ei ole lain sanelemaa kulurakennetta, sillä erityisesti B2B-bisneksen luonne vaatii joustoa, neuvottelua ja pelisilmää. Sen toteuttaminen on kaikkein selkeintä avointen raamien puitteissa. Suomen Yrittäjät ja Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antavat varmasti hyvää tukea ja konsultaatiota alan kuplan ulkopuolelta.

Positiivinen luottorekisteri antaa oikea-aikaista tietoa luottopäätöksiin

Positiivinen luottorekisteri on yksi käytetyimmistä termeistä, kun puhutaan parempien luottopäätösten työkaluista. Se alkaa olla myös omassa suussani käytetyimpiä termejä, kun kysytään miten meidän perintätoimistojen työtä onnistuttaisiin vähentämään ja luottotappioita minimoimaan. Olemme aiemmassa blogissamme käsitelleet positiivista luottorekisteriä kattavammin.

Maaliskuussa päivitetty alkoholilainsäädäntö mahdollistaa nyt myös alkoholin myymisen laskulla baareissa. Tähän kun lisätään pidempiaikaiset tarpeet b2b-kaupassa paremmille päätöksille, toisi positiivinen luottorekisteri nykyhetken velkaselvitykset asiakkaista luotonantajan saataville. Erityisesti pienyrittäjät eivät missään nimessä halua ottaa riskiä luottotappioista ja tekevät varmasti parhaansa, jotta välttyisivät heikoilta päätöksiltä. Positiivinen luottorekisteri olisi ehdottomasti tervetullut työkalu kaikkien yritysten käyttöön.

Suomen Asiakastieto Oy:lla on jo olemassa positiivista luottotietoa. Se tieto on vapaaehtoista, joten se ei ole aukotonta eikä kata kaikkien luotonhakijoiden dataa. Siinä on kuitenkin hyvä mahdollisuus alustalle, jonka päälle positiivisen luottorekisterin pystyy rakentamaan. Myös pankeilta löytyy valtavat määrät positiivista luottotietoa ja he ovat sen myötä avainasemassa tiedon jakamiseen.

Vastuullinen luotonanto on tärkeintä

Vaikka meillä olisi miten hyvät työkalut ja mahdollisuudet ehkäistä ylivelkaantuminen, mutta emme sitä tietoa halua käyttää, ei asiat tule muuttumaan. Luotonannon vastuullisuus on sitä, että olemassa olevaa tietoa hyödynnetään 100%:sti ja asiakkaiden luottokelpoisuus arvioidaan harkiten. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan meillä on tällä hetkellä vastuullisuusongelmia.

Positiivisen luottorekisterin kohdalla yksi kipukynnys on ollut sen tuomat kustannukset. Jos meille rakennetaan isolla rahalla paras mahdollinen järjestelmä, jonka aukoton ja systemaattinen käyttäminen vähentää ylivelkaantumista, sen hyödyntämisestä tulee tehdä pakollista. Mikäli jo velkaantuneelle asiakkaalle myydään isolla luotolla, vaikka luottorekisterin antama ehdotus olisi jättää luotto antamatta, tulisi luotonantajan antaa erillinen selvitys päätöksestä. Tämän myötä täysin virheelliset luottopäätökset pystyttäisiin sanktioimaan.

Lopputulos: perinnän tarve ja velkaantuminen vähenee

Uskoisin, että näillä toimenpiteillä meidän perintäalan työt tulisivat vähenemään automaattisesti ja meidän työmme olisi entistä enemmän perinnän ennaltaehkäisyssä. Saatavien täsmällinen ja säännöllinen perintä on erittäin tärkeää työtä yrityksille, mutta vielä tärkeämpää yrityksille olisi minimoida perinnän tarve. Ja se työ tehdään luotonantohetkellä. Kun siirrämme painopisteen siihen, minimoimme luottotappiot ja katkaisemme ylivelkaantumisen oikealla hetkellä. Toivottavasti maamme vastuulliset päättäjät huomioivat nämä seikat pyrkiessään edistämään yhteiskuntamme hyvinvointia.

Perintäritarin Juha