Perintäala ja teknologian kehitys – Terveisiä Nordic Business Forumista

Perintä ja teknologia Nordic Business Forum 2018 NBFOsallistuin ensimmäistä kertaa Nordic Business Forum ‘iin tänä vuonna. No en tietysti ollut livenä paikalla, koska se on rahahenkilöitä varten. Seinäjoen Rytmikorjaamon tiloissa sai maksutta katsoa isolta skriiniltä showta. Tämän mahdollisti oma päivälehtiyhtiömme Ilkka (I-mediat lienee oikea termi), Into Seinäjoki ja SeiES. Kaiken kaikkiaan hieno tapahtuma erityisesti puhujien ansiosta. Inspiroivia puheita ja ajatuksia herättäviä visiota. No mitä mieltä sitten oli istua lähes kaksi työpäivää pimeässä salissa kuuntelemassa toisten puheita? Mitä siitä jäi käteen?

NBF:n teemat pyörivät tänä vuonna teknologian ja erityisesti tekoälyn ympärillä. Itselleni tarttui kaksi aihetta: teknologian aiheuttama disruptio palveluihin sekä teknologian pakottama johtamisen muutos. Pienenä perintätoimistona voisi kuvitella, että näillä ei kovin paljon meidän kanssa ole tekemistä mutta uskon, että joitain yhtymäkohtia löytyy kuitenkin.

Teknologia kehitys on vaikuttanut palveluihin

Teknologia on mahdollistanut maailman suurimman taksiyhtiön syntymisen ilman, että se omistaa yhtään taksia. Teknologia on mahdollistanut myös maailman suurimman hotelliketjun syntymisen ilman, että se omistaa yhtään hotellihuonetta. Tarkoitan tietysti Uberia ja AirBnB:a. Nämä kaksi osoittavat parhaimmillaan teknologian disruptoivaa eli uudistuvaa vaikutusta perinteisillä palvelualoilla. Eivätkä nämä ole ainoita. Sovelluksia tulee seuraavan viiden vuoden aikana löytymään varmasti useita.

Perintäalalla teknologia on myös kehittänyt palvelua. Jos vielä 20 vuotta sitten solmittiin perintäyhtiön kanssa sopimus saatavien perinnästä, velkoja toimitti alkuperäiset laskut postitse ja perintäyhtiö lähetti maksuvaatimuksia velallisille kirjeenä. Prosessi kesti pahimmillaan päiviä, ennen kuin ensimmäinen maksuvaatimus saatiin edes liikkeelle. Tänä päivänä palvelusopimukset voidaan allekirjoittaa sähköisesti, laskuaineisto liikkuu konekielisenä toimeksiantajalle ja maksuvaatimuksen laatiminen ja lähettäminen on automatisoitu niin, että parhaimmillaan maksuvaatimus lähtee minuuttien kuluttua palvelusopimuksen allekirjoittamisesta ja sekin voi mennä sähköisenä. Tämäkään ei kuulosta nykyteknologian ”high endiltä”.

Perintäala on melko konservatiivinen ala, jossa teknologia on toki tuonut prosessiin nopeutta ja siten leikannut kustannuksia mutta varsinaista perintäalan Uberia saamme luultavasti vielä muutaman vuoden odottaa. Tähänastiset kehityssuunnat ovat alalla olleet siirtyminen pelkästä saatavien perinnästä koko laskun elinkaaren hallintaan. Pienemmillä toimijoilla taas toimintaa on kehitetty ”perintätoimisto palveluna” -tyyppisen toiminnan suuntaan. Asiakasta ei sidota sopimuksilla käyttämään yhtä toimittajaa vaan palvelua käytetään tarpeeseen ja mikäli palvelu ei tyydytä, vaihdetaan toimittajaa. Keskeistä palvelussa on sen helppous käyttäjälle. Mitä helpompaa saatava on siirtää perittäväksi kolmannelle osapuolelle, sitä todennäköisemmin se sinne myös siirtyy.

Jos pitäisi perintäalan Uberia ennustaa, se tulee luultavasti olemaan taloushallinnon ohjelmistoihin liittyvä universaali rajapintasovellus. Luotonhallinnan yhtiöt, joilla on oma ohjelmisto myyntilaskutukseen ja perintään, kykenevät hoitamaan käytännössä koko laskun elinkaaren. Visman Netvisor ohjelmasta esimerkiksi laskun saa helposti siirrettyä perintään Visma Duetolle. Netvisorissa ei juuri ole sijaa muille perintätoimistoille. Vaikkei Visma kilpailua rajoittaisikaan, on kustannus ulkopuoliselle perintäyhtiölle rajapinnan rakentamisesta Netvisoriin todennäköisesti niin suuri, että se ylittää mahdollisen hyödyn. Sovellus, joka voidaan liittää ”Plug in” tyyppisesti mihin tahansa taloushallinnon ohjelmistoon ilman, että ohjelmiston omistajan tarvitsee tehdä työtä asian eteen, olisi luultavasti kustannuksiltaan sellainen, joka kannattaisi. Siinä olisi aineksia perintäalan Uberiksi. Sovellus, joka voidaan myydä tai luovuttaa taloushallinnon ohjelmiston loppukäyttäjälle, jonka kautta tämä voi siirtää saatavan perintään vaivattomasti toiselle yhtiölle, tulee muuttamaan perintäalan dynamiikkaa.

Paradigma muuttuu myös perintäalalla

London School of Economicsin professori Gary Hamel puhui teknologian pakottamasta johtamisparadigman muutoksesta omassa puheenvuorossaan keskiviikkona. Tiivistettynä hänen viestinsä oli, että perinteinen ylhäältä alas johtaminen ei toimi enää, kun milleniaalit ovat siirtyneet työelämään. Jos organisaatiossa on yksi tai muutama ihminen, jotka päättävät yrityksen resurssien allokoinnista ja strategisesta suunnasta, ei yritys tule olemaan kauaa hengissä. Tulevaisuus on teknologiassa ja he jotka sen hallitsevat, tuottavat parhaat innovaatiot. On väärin ajatella, että kun olen päässyt toimitusjohtajaksi, minulla on kaikki viisaus ja vain minä osaan sanoa mihin suuntaan yritystä pitäisi viedä ja mihin resurssit tulisi kohdentaa. Suuressa kuvassa kysymys on arvomaailmojen ristiriidasta. Yhtiön hallituksessa todennäköisesti istuu iäkkäämpiä perinteisellä liiketoiminnalla omaisuutensa ansainneita henkilöitä, jotka eivät usko, että älypuhelin tulee olemaan lähes jokaisen ihmisen taskussa ennen vuotta 2020. Yhtiön organisaation alemmilla tasoilla taas työskentelee henkilöitä, jotka ovat innoissaan kaikista teknologian tuomista mahdollisuuksista ja visioivat niiden käyttömahdollisuuksia.

Perintäalalla on meneillään samankaltainen paradigman eli vallitsevan käsityksen muutos. Aiempi paradigma, jonka norjalaiset toivat Suomeenkin, eli velallinen maksaa kaikki kulut, alkaa uuden yrittäjäsukupolven myötä joutua epäsuosioon. Useilla perinteisten alojen, vanhemman sukupolven yrittäjillä on saatavien perinnän suhteen mielipide, että velallinen on rikkonut sopimuksen ja hän saa maksaa kaikki siitä aiheutuvat kulut. Nuorempi sukupolvi yrittäjissä alkaa olla sitä mieltä, että maksun laiminlyönnistä ei tarvitse rangaista kaksinkertaisella maksulla. Mikäli kolmas osapuoli hoitaa saatavan perinnän ja yrittäjä itse saa keskittyä oman liiketoimintansa tekemiseen, siitä ollaan valmiita jopa itse vähän maksamaan.

Alaan tiivistettynä arvomaailmojen ero tarkoittaa myös sitä, että isot toimijat eivät vanhalla toimintakulttuurilla enää pian hallitse markkinoita. Pieniä toimijoita tulee markkinoille ja valtaavat pikkuhiljaa osia niistä. Vanhat toimijat eivät enää sanele toimintaperiaatteita, koska teknologian kehitys johtaa myös sen saatavuuden helpottumiseen ja kulujen pienenemiseen. Kun pienet toimijat ovat teknologisissa ratkaisuissaan samalla viivalla isojen kanssa, arvot ratkaisevat. Ihmiset ymmärtävät hyvin paljon jo sen tosiasian, että perintätoimistot eivät ole sateentekijöitä. Perintä ei ole pakkokeino, jolla velallisen pankkitili imuroidaan tyhjäksi. Perintä on ihmisten kohtaamista, neuvottelua ja ongelman ratkaisua, olipa perittävänä yritys tai yksityinen ihminen. Se joka tekee tämän parhaimmalla hinnalla parhaiten, voittaa.

Terveisin,

Perintäritarin Jussi