Perintäprosessi


YLEISTÄ


Perintä aloitetaan, kun saatava erääntyy ja se jatkuu kunnes saatava kotiutuu velkojalle tai se kirjataan kirjataan luottotappioksi.

Kun saatavien perintä tulee yrityksessä ajankohtaiseksi, on hyvä linjata, mihin asti tekee itse perintätoimenpiteitä ja missä vaiheessa siirtää ne perintätoimiston hoidettavaksi. Yritys voi hyvin laittaa maksumuistutuksen pariinkin kertaan, mutta siitä eteenpäin perintätoimiston vireille panemat toimenpiteet mahdollistavat yrittäjää keskittymään omaan ydinosaamiseen ja parantavat takaisinmaksun mahdollisuuksia. Elinkeinoharjoittajia koskeva perintäprosessi etenee seuraavasti:

  1. Saatavan eräpäivä
  2. Vapaaehtoinen perintä
    1. Maksumuistutus
    2. Maksuvaatimus (prosessia nopeuttaen voi olla myös tratta)
    3. Maksamattoman tratan protestointi
    4. Konkurssiuhkainen maksukehotus
    5. Luottotappiosuositus tai siirto oikeudelliseen perintään
  3. Oikeudellinen perintä
    1. Haastemenettely (haastehakemuksen laatiminen ja sen toimittaminen käräjäoikeuteen)
    2. Käräjäoikeuden tuomio
    3. Ulosottoperintä
  4. Jälkiperintä

VAPAAEHTOINEN PERINTÄ


Velan vapaaehtoista perintää säätelee laki saatavien perinnästä. Vapaaehtoisessa perinnässä pyritään saamaan velallinen maksamaan velkojalle saatavat vapaaehtoisesti ja ilman kallista oikeudellista prosessia. Perinnän keinoja ovat kirjeperintä (maksumuistutus ja maksuvaatimus), puhelinperintä, puhelinneuvottelut maksuista, maksusopimuksen laatiminen ja perintäneuvottelut. Vapaaehtoisen perinnän prosessi etenee seuraavasti:

  1. Maksumuistutus
  2. Maksuvaatimus (prosessia nopeuttaen voi olla myös tratta)
  3. Maksamattoman tratan protestointi
  4. Konkurssiuhkainen maksukehotus
  5. Luottotappiosuositus tai siirto oikeudelliseen perintään

Mikäli perintätoimisto tekee velallisen kanssa maksusopimuksen, se rekisteröidään ja sen toteutumista seurataan. Maksusopimuksen noudattamatta jättäminen käynnistää perinnän uudelleen.

Vapaaehtoinen perintä jää yleensä velkojan ja velallisen väliseksi asiaksi: rahat kotiutuvat ja velallinen välttyy maksuhäiriömerkinnältä.


OIKEUDELLINEN PERINTÄ


Ellei velallinen maksa saatavaa vapaaehtoisesti, velkoja voi halutessaan jatkaa saatavan perintää velalliselta oikeudellisen perinnän kautta. Tällöin asia siirtyy tuomioistuimen käsittelyyn maksutuomion saamiseksi.

Oikeudellinen perintä käsittää tavallisesti kaksi vaihetta: oikeudenkäynnin ja ulosoton. Ensisijainen tehtävä on sama kuin vapaaehtoisessa perinnässä: saada velallinen maksamaan velka tai tekemään maksusopimus velkojansa kanssa. Toissijaisena tavoitteena on täytäntöönpanoperusteen eli oikeuden päätöksen hankkiminen. Tätä käyttämällä velkoja voi käyttää ulosottoa apunaan saatavan hankkimiseksi velalliselta. Prosessi etenee seuraavasti:

  1. Haastemenettely (haastehakemuksen laatiminen ja sen toimittaminen käräjäoikeuteen)
  2. Käräjäoikeuden tuomio
  3. Ulosottoperintä

Oikeudellisen perinnän keinoja ovat haastemenettely (suppea ja laaja haastehakemus), osamaksukauppalain tai kuluttajansuojalain mukainen tilitys- ja takaisinottohakemus, takavarikkomenettely (takavarikkohakemus), ulosotto (suppea ja laaja ulosmittaushakemus), konkurssiperintä (konkurssiuhkan käyttäminen ja konkurssihakemuksen laatiminen sekä konkurssivalvonta), rikosasiat (tutkintapyyntö ja asianomistajavaatimus).

Oikeudellista perintää ei kannata toteuttaa lainkaan, mikäli saatava on pieni eikä varmuudella tiedetä velallisella olevaa varallisuutta. Mikäli velallinen osoittautuu perinnän päätyttyä varattomaksi, jää perintäkustannukset velkojan maksettavaksi. Oikeudellisen perinnän kuluriski on aina viime kädessä velkojalla.

Oikeudellisessa perinnässä riidattomat, yksinkertaiset ja selvät tapaukset käsitellään suppealla (summaarisella) haastehakemuksella. Mikäli saatavia ei riitauteta, ne vahvistetaan ulosottokelpoisiksi yksipuolisella tuomiolla jo valmisteluvaiheessa. Varsinaiseen oikeudenkäyntiin päätyvät ainoastaan riitautetut saatavat. Haastemenettelyn tarkoituksena on siis vahvistaa saatavien ulosottokelpoisuus.


JÄLKIPERINTÄ


Jälkiperinnässä huolehditaan, että saatava ei pääse vanhenemaan. Saatavat siirretään jälkiperintään, jos suoritusta ei ole saatu vapaaehtoisen perinnän keinoin, velallinen on arvioitu ennen oikeudellista perintää maksukyvyttömäksi tai velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi. Jälkiperinnässä perintätoimisto käyttää kaikkia vapaaehtoisen ja oikeudellisen perinnän keinoja.

Jälkiperinnäksi kutsutaan kaikkea sellaista perintää, joka tehdään saataville, joiden perinnässä ei ole aikaisemmin onnistuttu ja jotka on jätetty lepäämään joksikin aikaa. Saatavat on yleensä kirjattu jo luottotappioksi. Luottotappiokirjauksella ei kuitenkaan ole merkitystä saatavan perimiskelpoisuuteen, vaan perintää voidaan jatkaa, kunnes saatava on maksettu tai vanhentunut. Jälkiperintä onnistuu parhaiten yksityishenkilöille. Etenkin osakeyhtiöt ja osuuskunnat tekevät yleensä konkurssin, kun heiltä varat loppuvat. Tällöin jälkiperintää ei voida toteuttaa.


ETUSIVU
Toimeksiantajat & Velalliset
          Perintäprosessi
Perintäsanastoa
Hyödyllisiä linkkejä