Perintäsanastoa

Alla on kuvattu perintään liittyvää sanastoa yleismalkaisesti. Sanojen merkitykset saattavat poiketa hieman riippuen siitä onko kyseessä kuluttaja vai elinkeinoharjoittaja.


PERINTÄSANASTOA


Perintäsanastoa PerintäritariltaElinkeinoharjoittaja – luonnollinen tai oikeushenkilö, joka harjoittaa elinkeinoa. Voi olla yritys, liike tai ammatinharjoittaja.

Haaste – kun velallinen ei ole vapaaehtoisen perinnän kautta suorittanut maksuaan, velalle haetaan maksuvelvollisuuden vahvistava tuomio. Käräjäoikeus antaa velalliselle tiedoksiannon haasteesta. Ellei velallinen riitauta haastetta, käräjäoikeus antaa yksipuoleisen tuomion, josta seuraa maksuhäiriömerkintä luottotietoihin. Tuomion perusteella velkaa voidaan periä ulosotossa. Haastehakemus käsitellään tavallisesti velallisen kotipaikan käräjäoikeudessa. Haaste ei aiheuta vielä maksuhäirintämerkintää. Oikeudellisen perintäprosessin vaihe.

Jälkiperintä – mikäli velallinen on maksukyvytön ja oikeudellinen perintä ei esteen vuoksi ole sillä hetkellä ole mahdollista, perintätoimisto voi siirtää toimeksiannon jälkiperintään ja seurata velallisen maksukyvyn kehittymistä. Jälkiperinnän tärkein tehtävä on huolehtia, ettei saatava pääse vanhenemaan. Kun velallisen taloudellinen tilanne paranee, perintä käynnistetään uudelleen.

Konkurssi – luonnollinen henkilö, yritys tai yhdistys todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi maksamaan velkojaan takaisin. Konkurssilla tähdätään velallisen varallisuuden realisointiin ja siitä saatujen rahojen jakamiseen velkojille. Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.

Konkurssiuhkainen maksukehotus – eli seiskapäiväinen on uhkaus konkurssihakemuksen jättämisestä elinkeinoharjoittajalle. Sitä voidaan käyttää vain selvien ja erääntyneiden saatavien perintäkeinona. Se on vapaaehtoisen perinnän raskaimpia muotoja ja se annetaan haastemiehen välityksellä. Seiskapäiväinen antaa velalliselle seitsemän päivää aikaa maksaa saaminen velkojalle. Mikäli suoritusta ei tapahdu, voi velkoja halutessaan jättää velallisesta konkurssihakemuksen. Ei aiheuta maksuhäiriömerkintää.

Kuluttajasaatava – elinkeinoharjoittajan saatava, joka perustuu kulutushyödykkeen luovuttamiseen tai luoton myöntämiseen kuluttajalle.

Käteispantti – vakuusmuoto, joka asettaa velallisen omistaman esineen velan vakuudeksi. Mikäli velallinen ei pysty suoriutumaan velastaan, vähennetään esineen arvo velan määrästä. Velka poistuu kokonaan, jos esineen arvo kattaa koko velan määrän. Tavallisemmin panttiesineinä käytetään asunto-osakkeita ja käteispantin realisointi suoritetaan yleensä julkisella huutokaupalla. Velkoja saa ottaa pantatun esineen hallintaansa ja velkojalla on oikeus pitää sitä hallussaan kunnes saatava on kokonaisuudessaan suoritettu.

Luottopolitiikka – auttaa vähentämään ja ennaltaehkäisemään turhia luottokaupan riskejä, mutta samalla mahdollistaa hallitun riskinoton ja onnistuessaan jopa lisää yrityksesi myyntiä. Luottopolitiikka on osa ammattimaisen liiketoiminnan järjestämistä.

Maksuhäiriömerkintä – merkintä tulee luottotietorekisteriin, mikäli oikeudellisen perinnän seurauksena tuomioistuin on antanut tuomion velasta.

Maksumuistutus – maksukehotus, jolla muistutetaan velallista, että saatavan eräpäivä on kulunut umpeen ja saatava on edelleen maksamatta. Muistutuksen voi lähettää joko velkoja tai perintäyritys.

Maksusuunnitelma – velallisen kanssa sovittava maksujärjestely, mikäli velallisella ei ole mahdollisuutta suorittaa saataviaan täysmääräisenä sovittuun aikatauluun mennessä.

Maksuvaatimus – perintäkirje, jonka avulla saatava pyydetään tilittämään velkojalle mahdollisimman pian. Mikäli se ei ole mahdollista, velalliselle annetaan myös mahdollisuus neuvotella maksusuunnitelmasta. Maksuvaatimuksia lähetetään velalliselle yleensä 1-2 kertaa, jonka jälkeen saatava voidaan siirtää oikeudelliseen perintään.

Oikeudellinen perintä – mikäli vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta, asia etenee oikeudelliseen perintään. Asiasta luodaan haaste toimivaltaiseen käräjäoikeuteen. Kun käräjäoikeus antaa asiasta tuomion, asia viedään ulosottovirastoon, joka aloittaa pakottavat perintätoimet asian osalta. Tuomion jälkeen velalliselle tulee maksuhäiriömerkintä.

Perintäkulut – alkuperäisen saatavan päälle muodostuvat kulut, joita kertyy eräpäivän jälkeisestä ajasta. Maksumuistutus, maksuvaatimus ja viivästyskorot sekä mahdollisesti maksusuunnitelma kuuluvat vapaaehtoisen perinnän perintäkuluihin. Oikeudellisessa perinnässä muodostuu oikeudenkäyntikuluja. Kuluttajasaataville on laissa määrätty kulujen enimmäismäärä.

Riidaton saatava – saatava, jota velallinen ei ole kiistänyt. Saatavien maksuttomuus johtuu velallisen maksuhaluttomuudesta tai -kyvyttömyydestä. Saatava on niin selvä, ettei sen oikeellisuutta voida perustellusti epäillä (siitä on esim. sopimus). Oikeudelliseen perintään mentäessä siitä laaditaan summaarinen eli suppea haastehakemus.

Riitautettu saatava – mikäli velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa, saatavasta tulee riitautettu ja sen käsittelyä voidaan jatkaa oikeudellisen perinnän kautta. Oikeudelliseen perintään mentäessä siitä laaditaan laaja haastehakemus.

Suoraan ulosottokelpoinen saatava – ei tarvitse tuomioistuimen käsittelyä, vaan voidaan periä suoraan ulosotossa. Näitä ovat julkisyhteisöjen, kuten kuntien ja valtion saatavat (mm. pysäköintivirhemaksut, joukkoliikenteen tarkastusmaksut, elatusapumaksut ja erilaiset verot).

Takaus – käteispantin jälkeen tärkein vakuustyyppi Suomessa. Takaustilanteessa velallinen hankkii lainalleen maksukykyisen takaajan, joka vastaa veloista, mikäli velallinen ei itse pysty maksamaan velkaa. Takaajina voivat toimia yksityinen henkilö tai pankki.

Toimeksiantaja – velkoja, joka antaa perintätoimeksiannon perintäyrityksen hoidettavaksi.

Toimeksisaaja – perintätoimisto, joka hoitaa ammattimaisesti perintää velkojan puolesta.

Tratta – elinkeinoharjoittajille osoitettava julkisuusuhkainen maksuvaatimus, jossa vaaditaan maksua määräajassa sen uhalla, että kehotuksen noudattamatta jättäminen julkaistaan tai merkitään luottotietorekisteriin (tratta). Mikäli perintätoimisto protestoi tratan, elinkeinoharjoittajalle aiheutuu maksuviivetieto luottotietoihin. Maksuviitetieto ei ole maksuhäiriömerkintä, mutta sillä voi olla merkitystä yrityksen luotettavuuteen ja luotonsaantikykyyn. Trattaa voi käyttää ainoastaan erääntyneiden, selvien ja riidattomien saatavien perimiseen.

Ulosotto – laiminlyödyn velvoitteen pakkotäytäntöönpano, josta vastaa julkinen viranomainen lain velvoittamalla tavalla. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Ulosottoviranomainen tällöin selvittää, onko velallisella sellaista tuloa tai omaisuutta, joita voitaisiin käyttää saatavan maksamiseen. Ulosottoperintää säätelee ulosottokaari. Oikeudellisen perintäprosessin viimeinen vaihe.

Vakiokorvaus perintäkuluista – jos kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain (30/2013) 1 §:ssä tarkoitettu maksu on viivästynyt siten, että velkojalla on oikeus viivästyskorkoon, velkojalla on oikeus saada velalliselta 40 euroa vakiokorvauksena perintäkuluista. Velkojalla on tällöin oikeus saada korvausta 10 §:ssä tarkoitetuista perintäkuluista vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää vakiokorvauksen määrän.

Vapaaehtoinen perintä – eli kirje- tai puhelinperintä, joilla pyritään selvittämään velallisen maksuhalukkuus. Pyritään saamaan velallinen maksamaan velkojalle saatavat vapaaehtoisesti, ilman oikeudellista prosessia. Siihen kuuluu maksumuistutukset, maksuvaatimukset ja maksusuunnitelmat. Toimenpiteitä sääntelee perintälaki. Vapaaehtoisesta perinnästä ei aiheudu velalliselle maksuhäiriömerkintöjä.

Velallinen – kuluttaja tai elinkeinoharjoittaja, joka ei ole maksanut sovittua maksuaan eräpäivään mennessä.

Velan katkaisu – velan vanhentumisaika lakkaa kulumasta (vanhentuminen katkeaa), kun vanhentuminen katkaistaan velkojan toimesta. Katkaisemisesta alkaa kulua uusi, alkuperäisen vanhentumisajan pituinen vanhentumisaika. Velan katkaisemiseksi riittää se, että velkoja muistuttaa velallista velasta vaatimalla suoritusta siitä. Velan vanhentumista katkaistaessa velka on kohdistettava saatavaan.

Velan vanhentuminen – vanhentumislain mukaan velka vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista ole ennen sitä katkaistu.  Vanhentumisaika alkaa yleisesti kulumaan eräpäivästä. Tuomiopäätökseinen velka vanhenee viidessä vuodessa. Velan vanhentumisen jälkeen velallinen vapautuu suoritusvelvollisuudestaan. Jälkiperinnän tärkein tehtävä on huolehtia, ettei velka pääse vanhenemaan.

Velkoja – elinkeinoharjoittaja, jolla on saatavia velalliselta. Velkoja toimii yleisesti toimeksiantajana perintätoimiston näkökulmasta. Velkoja voi suorittaa perintää joko itse tai hyödyntää perintätoimistoa saatavien perinnässä.

Viivästyskorko – korko, jota velallinen joutuu maksamaan saatavan eräpäivän jälkeiseltä ajalta velkojalle saatavan maksamiseen saakka. Jos eräpäivää ei ole sovittu, viivästyskorko alkaa tavallisesti juoksemaan 30pv laskun päiväyksestä. Korko on kuluttajasaatavissa 7% korkeampi kuin Suomen pankin määrittämä peruskorko. Yritysten välillä saatetaan käyttää korkeampaa viivästyskorkoa.

Yksipuolinen tuomio – mikäli saatava on riidaton, siitä haetaan yksipuolista tuomiota. Tuomio on toimeenpanokelpoinen, joten se lähetetään ulosottoviranomaiselle, joka toimeenpanee ulosoton.

Yrityssaneeraus – eli velkasaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä toimenpide, jolla tervehdytetään ylivelkaantuneen elinkeinoharjoittajan toiminta. Yrityssaneeraukseen hakeutuminen on usein vaihtoehto konkurssille. Yrityssaneeraukseen hakeudutaan kassavirtaongelmien ja rahoitusvaikeuksien vuoksi, jotta voidaan uudelleen neuvotella ja vähentää velkoja sekä parantaa tai palauttaa maksukyky toiminnan jatkamiseen. Hakijana voi olla joko velallinen tai velkoja.


ETUSIVU
Toimeksiantajat & Velalliset
Perintäprosessi
          Perintäsanastoa
Hyödyllisiä linkkejä