Keskiviikkona järjestettiin Kansallismuseossa vuotuiset Puhu rahasta -messut. Aamupäivän kestäneet messut kasasivat hyvin nuorten parissa toimivia toimijoita yhteen jakamaan tietoa kattavasti niin toisilleen, nuorisolle kuin heidän kanssaan toimiville ammattilaisille. Iltapäivällä järjestetyssä Talous tuuliajolla? -seminaarissa korostettiin positiivisen viestintää talousopetuksessa ja osaamisen lisäämisessä. Tässä vielä tiivistetysti päivän anti niin messuilta kuin seminaarista.
Puhu rahasta -messut avasivat päivän
Noin kaksikymmentä näytteilleasettajaa toivat messuille kattavan tietopankin taloushallintaan kehittämiseksi ja velkaantumisen ehkäisemiseksi. Muodostimme siistin näytteilleasettajien rivistön yhdessä Money Flow Challengen sekä Helsingin kaupungin sosiaalisen luotottamisen kanssa. Erityisesti jälkimmäisen kanssa saimme itsellemme arvokasta informaatiota velallisten auttamiseksi. Tiesitkö muuten, että Suomessa on noin 30 kuntaa, jotka tarjoavat sosiaalista luototusta kuntalaisilleen lainojen järjestelemiseksi ja velkaantumisen katkaisemiseksi? Kyseessä on matalakorkoinen laina, ei avustus. Tässä viime vuodelta listaus sosiaalista luototusta tarjoavista kunnista.
Itse saimme odotetunlaista huomiota vierailijoilta. ”Mitä ihmettä perintätoimisto tekee täällä?”, ”Minkä järjestön kautta te toimitte?” Juuri näiden ennakkoluulojen vuoksi halusimme osallistua messuille ja selventää, että vaikka olemme liiketoiminnallamme voittoa tavoitteleva yritys, olemme ensimmäisiä ulkopuolisia tahoja, jotka onnistuvat tavoittamaan maksuvaikeuksissa olevat henkilöt. Sen myötä meidän puhelumme, ohjeemme ja apumme voivat olla heille arvokkaita. Emme läheskään aina pysty suoraan auttamaan velallisia, mutta parhaimmillaan pystymme kartoittamaan heidän kanssaan ratkaisumahdollisuuksia ja pystymme ohjaamaan heitä Takuusäätiön tai kuntien velkaneuvonnan pakeille. Ja olisi äärimmäisen arvokasta, että jokaisella ihmisellä olisi helposti saatavilla tieto, mitkä kunnat sosiaalista luototusta tarjoavat. Ei maksuongelmista kärsivät välttämättä tiedä, että oma kunta voi tarjota ratkaisun ongelmiin.
Näytteilleasettajien lisäksi järjestettiin yhteensä kuusi työpajaa, joissa toiminnallisuuden kautta pyrittiin lisäämään tietoisuutta. Ainakin Asiakastiedon Heikki Ruponen kehui vilinää riittävän heidän TarkkaFyrkka-pajassaan.
Seminaarissa keskityttiin positiiviseen viestintään talousosaamisen lisäämiseksi
Messujen jälkeen järjestettiin Kansallismuseon auditoriossa Talous tuuliajolla? -seminaari, joka koostui viidestä puheenvuorosta. Puheenvuoroissa pyrittiin positiivisen viestin kautta kertomaan, miten nuorten taloudellista osaamista onnistuttaisiin kehittämään ja maksuhäiriömerkintöjen sekä velkaantumisen näkökulmista asioiden tarkastelu sivuutettiin. Hyvä kulma. Alla jokaisen puheenvuoron punainen lanka (toivottavasti onnistuin sen löytämään).
Nuorten aikuisten taloudellinen kyvykkyys – Mette Ranta (tutkijatohtori, Helsingin yliopisto)
Ensimmäisessä puheenvuorossa Mette Ranta puhui tutkimuksestaan nuorten aikuisten taloudellisesta kyvykkyydestä ja sen kehitysmallista, mikä pitää sisällään tietämyksen, itsetunnon ja käyttäytymisen vaikutuksen hyvinvointiin. Yhteenvetoon tutkimustuloksista on helppo yhtyä: nuorten aikuisten hyvinvointia ja kyvykkyyttä pystytään edistämään tukemalla näkemystä rahan riittävyydestä, menojen sopeuttamista tuloihin, lisäämällä positiivisia taloudenhallinnan kokemuksia sekä korjaamalla luottamuksen puutetta omista taloudellisista taidoista. Nämä toimenpiteet ennaltaehkäisevät turvattomuutta ja negatiivisia tulevaisuudennäkymiä ja lisää luottamusta omaan taloudelliseen kyvykkyyteen. Posin kautta!
Kouluissa tapahtuva pelillinen talousopetus – Panu Kalmi (professori, Vaasan yliopisto)
Panu Kalmi esitteli kouluissa tapahtuvaa pelillistä talousopetusta ja hänen tutkimustuloksiaan sen hyödyistä normaaliopetuksen rinnalla. Peleillä tässä tarkoitetaan mitä tahansa peliä lautapeleistä, roolipeleihin ja aina konsolipeleihin. Vaikka pelejä pelatessa ei käytetä rahaa, niissä on resurssien niukkuutta, tuotantoprosesseja ja panoksista aikaan saatuja tuotoksia. Kalmi puhui interventioryhmästä, joka tarkoittaa normaaliopetuksen tueksi peliopetusta saavaa ryhmää. Pelillisen opetuksen tuloksena tietämys taloudenhallinnasta on lisääntynyt ja kiinnostus talousasioita kohtaan kasvanut. Jos peli innostaa säästämään, se siirretään myös käytäntöön. Tänä päivänä on runsaasti taloudenhallintaan suunnattuja pelejä ja määrät tuskin tulevaisuudessa laskevat.
Panu tulikin minulle tutuksi viime vuoden Mun talous -hankkeen päätösseminaarissa, jossa olimme panelisteina keskustelemassa miten talousosaamista ja luotonhallintaa pystytään lisäämään muuttuvassa maailmassa.
Tieteellisiä selityksiä rahankäytön kömmähdyksille – Markus Kanerva (erityisasiantuntija, Valtioneuvoston kanslia)
Kahvitauon jälkeen lavan otti haltuun Markus Kanerva, joka toi mielenkiintoisella tavalla esille rahankäytön kömmähdyksiä, joita me jokainen arjessa teemme (toiset enemmän kuin toiset). Ohessa kuva kömmähdyksistä ja alla nopeat esimerkit kustakin kohdasta. Moneenko kömmähdykseen myönnät itse syyllistyväsi?
- Laitamme pään pensaaseen – piiloudutaan, koska emme halua lähteä selvittämään ongelmia
- Olemme kärsimättömiä – otetaanko heti vastaan 100€ vaikka kuukauden päästä saisimme 110€?
- Maksuväline vaikuttaa – teknologia tekee hankinnoista helppoa ja automatisoitua. Vie konkretiaa rahasta pois. (itse en saanut tapahtumassa takkia lukolliseen kaappiin, kun puuttui panttiin vaadittava euron kolikko)
- Kiinnitämme huomiota palkintoon emmekä todennäköisyyteen – kuinka moni meistä lottoaa, kun potti kasvaa riittävän suureksi? Voiton todennäköisyys ei parane potin kasvaessa.
- Kuvittelemme epätodennäköisten tapahtumien olevan yleisiä – tarviiko puhelimeen hankkia lisätakuuta? Mikä on todennäköisyys ulkomaanmatkan peruutuksille? Hyvä esimerkki tuli Yhdysvalloista missä kansalaiset ryhtyivät WTC-iskujen jälkeen ajamaan pitkiä matkoja autoilla, koska pelkäsivät asioiden tapahtuvan uudelleen.
- Käytämme kuvitteellisia tilejä – saatamme säästää rahaa ulkomaan matkaa varten ja samaan aikaan maksamme pois sohvan hankinnasta muodostunutta kulutusluottoa.
- Yliarvostamme omistamista – oma asunto nähdään arvokkaampana kuin mitä lopulta markkina-arvo on.
- Olemme huonoja arvioimaan arvoa – ihmisten on vaikea määrittää etenkin palveluiden arvoa itselleen. Ollaan valmiita maksamaan eri hinta usein samasta tuotteesta.
- Päädymme helposti kompromisseihin – jos ostajalle annetaan kolme vaihtoehtoa, myyjä on rakentanut vaihtoehdot siten, että päätös kallistuu useimmiten keskimmäiseen hintavaihtoehtoon.
- Olemme suhteellisia – haemme helposti 10€ halvemmalla tuotteen (mikäli alennusprosentit on isot), vaikka joutuisimme matkustamaan sen vuoksi.
- Ilmainen on houkuttelevaa – mikäli sentin maksava pahanmakuinen suklaa alennetaan ilmaiseksi, sen maku paranee merkittävästi
- Hinta vaikuttaa laatuarvioon – makutestin mukaan 4€ viini maistui yhtä hyvälle kuin 40€ viini. Mielikuvana kallis on poikkeuksetta parempi.
Kuluttamisen vai säästämisen ilo? Havaintoja nuorten aiukuisten rahankäyttöön liittyvistä ilmiöistä – Maria Kankkunen (YAMK-opiskelija, Laurea)
Kanervan jälkeen Maria Kankkunen esitteli opinnäytetyöhönsä liittyen havaintoja aikuisten talouden hallintaan liittyviä huomioita. Työn tavoitteena oli nuorten aikuisten rahankäyttötapoja tunnistamalla rakentaa konsepti talouden hallinnan sovelluksesta sovitulle kohderyhmälle. Kohderyhmäksi lopulta valikoitui aloittaja-persoona, joka saa iloa välittömästä kuluttamisesta ja on vaikea suunnitella elämää pidemmällä aikajänteellä. Eli juuri sille kohderyhmälle, joka eniten tarvitsee ohjausta talouden hallinnassaan. Pelkkä väline ei kuitenkaan riitä vaan se tulee jalkauttaa aktiivisesti, ja siihen nuorten kanssa työskentelevillä on erityisen merkittävä rooli. Jäämme seuraamaan sovelluskehityksen etenemistä ja viimeisteltyä lopputuotetta.
Kestävä kulutus – Senja Laakso (tutkijatohtori, Helsingin yliopisto)
Seminaarin päätti Senja Laakso kertomalla kestävän kehityksen vaikutuksista. Kulutus on kaikkea niitä arkemme valintoja, jotka kuluttavat energiaa ja luonnonvaroja. Hiilidioksidin määrä on kasvanut ilmakehässämme räjähdysmäisesti ja kysymys kuuluukin: pystymmekö kuluttamaan nykyistä vähemmän? Hiilijalanjäljen kestävä taso on 1300 kgCO2e ja meillä Suomessa taso on 11300 kgCO2e. Globaali taso on 6200 kgCO2e. Yksi paljonpuhuva vuosipäivä on maailman ylikulutuspäivä, jota vietetään joka vuosi sinä päivänä, kun ihmiset ovat kuluttaneet maapallon kyseisenä vuonna uusiutuvat luonnonvarat loppuun. Tänä vuonna se päivä oli 1.8.2018. Ja miettikää: me Suomessa vietettiin ylikulutuspäivää jo 11.4.2018. Eli olimme reilussa kolmessa kuukaudessa käyttäneet uusiutuvat luonnonvarat loppuun!
Kuitenkin Laakson pääviesti oli se, että kestävä kulutus tukee taloudenhallintaa. Mitä pienemmässä tilassa pystymme asumaan, sitä vähemmän meidän tarvitsee käyttää energiaa lämmitykseen. Mitä enemmän nautimme jakamistalouden mahdollisuuksista, sitä vähemmän meidän tarvitsee itse omistaa. Vaikka 68% kulutuksen ympäristövaikutuksista pystytään osoittamaan kotitalouksien kuluttamiselle, emme pysty yksin vähentämään kulutusta samaista 68%. Muutosta tarvitaan ehdottomasti kulutuksen lisäksi tuotannossa. Yhteiskunnan tulee ohjata pois kestämättömästä kulutuksesta kohti kestävää kulutusta. Tämä on hyvä sanoa viikko Black Fridayn jälkeen, jolloin velkaantumispiikinlisäksi nähdään piikki myös kestämättömässä ylikulutuksessa.
Kiitokset erityisesti Rahat riittää ja Mun talous erinomaisista järjestelyistä ja että saimme olla osana tapahtumaa. Tämä oli itselläni jo kolmas kerta messuilla ja osallistun ehdottomasti jatkossakin tapahtumaan. Kiitos kanssaosallistujat: toivottavasti onnistumme yhdessä viestimään säästämisen hyvistä puolista ja positiivisuuden kautta välittämään talousosaamista eikä aina jauhettaisi uusista maksuhäiriömerkintäennätyksistä. Meilläkin on tässä ehdottomasti parantamisen varaa.
Talous tuuliajolla? -seminaari on nähtävissä kokonaisuudessaan Youtubessa.
Perintäritarin Juha