Saadaanko yritysperintään selkeät kulurajat vuonna 2020?

Yritysperintä kulurajat Perintäritari blogi

Vallitseva koronakriisi on muuttanut normaalia arkeamme merkittävästi. Mitä pidemmälle tämä poikkeustilanne jatkuu, sitä ahtaammalle useampi yritys joutuu maksukykynsä kanssa. Perintä on tärkeä osa maksuvalvontaa ja kassavirran hallintaa yrityksille. Kuitenkin velalliseksi joutuville yrittäjille/yrityksille perintäkulut ovat yksi *itutusta aiheuttava kulu, kun kassa on muutenkin ahtaalla. Yritysperinnän kulut on nostettu tasaisin väliajoin pinnalle ja niihin on vaadittu selkeitä rajoja ja inhimillisyyttä. Sitä olemme myös me huudelleet ja jatkamme niin kauan, kunnes selkeät rajat saadaan määriteltyä.

Perintäritarin perintäkulut yritysperinnässä

Kun me Jussin kanssa hyppäsimme jatkamaan Perintäritarin matkaa, Hannu kävi läpi oman mallinsa perintäkulujen muodostamiseksi. Kellotimme ajankäytön ja suhteutimme kulun pääomaan aivan kuten kuluttajaperinnässäkin eri pääomille muodostuu erilaiset ylärajat. Malli oli mielestämme selkeä ja reilu. Pienimmissä laskuissa Hannu ei kehdannut periä kulua edes työn edellyttämää määrää vaan hän halusi pitää selkeän linjansa ensimmäisessä maksuvaatimuksessa max 10% pääoman suuruudesta. Olemme halunneet pitää kiinni Hannun linjasta, mutta vähimmäiskulun olemme joutuneet määrittämään 25€:ksi.

On selvää, että jos meidän ensimmäisen maksuvaatimuksen perintäkulu 300€:n laskussa on 30€ ja “perintätoimisto X” määrittää perintäkuluksi 100€, ei velallista kohdella tilanteessa tasavertaisesti. Velallinen ei saa itse valita häntä perintää toteuttavaa perintätoimistoa ja sen myötä maksuvaatimuksen perintäkulut voivat poiketa merkittävästi toisistaan.

LUE MYÖS: “Käyntikorteille tuli tuplahinta perintäkulujen vuoksi”

Blogikirjoituksemme 24.9.2019

Pitää kuitenkin muistaa, että määrittelemämme perintäkulut eivät ole ainoa totuus. Ja kun rehellisiä olemme, niin toimenpiteemme (toimeksiannon kirjaaminen, kirjeitse lähetetty maksuvaatimus, puhelu (vastaamattomana tekstiviesti) ja maksuvaatimuksen lähettäminen sähköpostitse) ovat työmäärältään usein arvokkaampia kuin mitä kulu maksuvaatimuksessa kertoo. Haluamme kuitenkin toimia selkeällä linjalla jokaista yrittäjää kohtaan. Tämä on meidän tapamme asettaa yritysperinnälle kulurajat ennen lainsäätäjän tuomaa linjausta.

Hallitus suunnitteli korona-ajalle helpotusta

“Pienten ja keskisuurten yritysten aseman helpottamiseksi oikeusministeriössä on myös käynnistetty pikaisella aikataululla perintälain tilapäinen muutos, jolla kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallisyritys on pk-yritys.”

Näin seisoi Oikeusministeriön tiedotteessa huhtikuun alussa, kun yritysten maksuvaikeuksiin etsittiin helpotuksia. Kyseisestä tiedotteesta moni kohta on toteutettu, mutta tähän ei ole tullut mitään lisäinformaatiota. Siihen on ehkä syynsä.

Arvioni tämän toimenpiteen seurauksista olisi saattanut entisestään heikentää maksukäyttäytymistä. Olemme sen kannalla, että yritysperinnän kuluihin tulisi saada selkeät rajat, jotta velalliset tulisivat kohdelluiksi tasavertaisesti. Kuitenkin kulujen vieminen kuluttajatasolle etenkin suuremmissa saatavissa olisi pidentänyt maksuaikoja. Tämän seurauksena yhä useamman yrityksen kassavirran seuraaminen olisi vaikeutunut ja sen myötä perinnän tarve vain kasvaisi.

LUE MYÖS: “Lakimuutos toi kuluttajien perintäkuluihin selkeät rajat”

Blogikirjoituksemme 8.5.2018

Toinen syy saattaa olla se, että yritysperinnässä oleva 40€ vakiokorvaus on EU-direktiivin mukainen ja lainsäädännössä EU:n säätämät asetukset menevät kansallisen lainsäädännön edelle. Toisin sanoen olisi astuttu EU:n asettaman lainsäädännön varpaille. En tiedä, olisiko valmiuslaki mahdollistanut määräaikaiset muutokset kansallisessa lainsäädännössä.

Voisiko Perimistoimistojen Liitto edistää asiaa?

Toimialamme järjestäytynyt elin, Suomen Perimistoimistojen Liitto, keskustelee alamme toiminnasta, säädöksistä ja käytänteistä aktiivisesti viranomaisten ja lainsäätäjien suuntaan. Liitossa on 12 jäsenyritystä ja jokaisesta on henkilö mukana liiton hallituksessa jäsenenä/varajäsenenä. Liiton muodostaa pitkälti yritykset, jotka operoivat 99% perintätoimeksiannoista.

Meille liiton ulkopuolisille yrityksille ei keskeneräisistä toimenpiteistä, suunnitelmista tai esityksistä viestitä, joten minulla ei täysin ajankohtaista tietoa ole liiton näkemyksestä yritysperinnän kuluihin. Käsityksemme mukaan liitto on esittämässä yritysperinnän kuluille selkeämpää linjaa oma-aloitteisesti. Alan sisältä kuitenkin pystytään tuomaan tutkittua tietoa ja näkökulmia, jotka on huomioitava päätöksenteossa. Yritysperinnän yhtäläiset rajat kuluttajaperinnän kanssa aiheuttaisivat entistä suurempia maksuviiveitä ja tekisi vapaaehtoisesta perintäprosessista joustamatonta.


Toivottavasti käsityksemme on oikea ja kulurajojen suhteen tullaan ulos mahdollisimman pian. Edellisen kerran perintäkuluihin tehtiin suurempi remontti vuonna 2013, kun kuluttajaperinnän kuluille määriteltiin selkeät rajat. Se on kerännyt vuosien varrella kiitosta selkeydestä, mutta aiheutti myös ihmetystä miksi yritysperinnän kulurajoihin ei tuolloin puututtu. Jäisikö vuosi 2020 yrittäjille mieleen muustakin kuin koronasta?

Perintäritarin Juha