Sopimuksen merkitys perinnän näkökulmasta

Sopimuksen merkitys perinnän näkökulmasta

Hyvin laadittu sopimus on olennainen osa onnistunutta kaupankäyntiä. Se määrittää mitä ollaan myymässä ja millä ehdoilla. Mitä selkeämmät ja yksityiskohtaisemmat ehdot kaupan kohteelle määritellään, sitä todennäköisempää on myös laskun maksaminen ja asiakkaan tyytyväisyys. Me perinnässä kohtaamme paljon epäselvyyksiä, jonka vuoksi haluamme selventää miksi sopimuksiin ja sopimiseen kannattaa panostaa.

Yleistä sopimusoikeudesta

Suomessa on laaja sopimisen vapaus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla oikeustoimikelpoisilla ihmisillä ja oikeuskelpoisilla yhteisöillä on vapaus solmia sopimuksia ja sopimukset ovat sitovia osapuolia kohtaan. Latinan kielen lause Pacta sunt servanda liittyy tähän ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna sopimukset on pidettävä. Henkilöillä ja yhteisöillä on päätäntävapaus ja sopimuskumppanin valitsemisen vapaus. Eli osapuoli voi päättää itse solmiiko sopimuksen vai ei ja kenen kanssa sen solmii. 

Sopimuksissa on myös pääsääntöisesti sisältö- ja muotovapaus. Tällä tarkoitetaan, että joitain poikkeuksia lukuun ottamatta osapuolet voivat solmia sopimuksen suullisesti tai kirjallisesti eikä kirjallisessa muodossa ole määritelty mitään muotosääntöjä, joita tulisi noudattaa. Kirjallisen sopimuksen muodoksi voidaan tänä päivänä katsoa myös sähköposti- tai tekstiviesti, kunhan lähettäjän henkilöllisyys voidaan varmistaa. Näiden lisäksi sopimuksilla on purkuvapaus, eli sopimuksesta saa irtautua. Sopimuksesta irtautuminen vastoin toisen sopijapuolen tahtoa voi kuitenkin olla sopimusrikkomus ja se voi johtaa vahingonkorvausseuraamukseen. 

Sopimuksen syntyminen ei tarkoita aina allekirjoitettua paperia. Sopimus voi syntyä esimerkiksi silloin, kun myyjäosapuoli antaa tarjouksen ja ostajaosapuoli antaa tarjoukseen hyväksyvän ja olennaisilta osilta tarjousta vastaavan vastauksen. Sitova sopimus voi syntyä myös esimerkiksi tosiasiallisen toiminnan tuloksena. Esimerkiksi asunnon vuokrauksesta. Vaikka varsinaista vuokrasopimusta ei olisi allekirjoitettu mutta vuokralainen on tosiasiallisesti asunut asunnossa ja maksanut kiistatta vuokraa vuokranantajalle, voidaan katsoa sopimuksen syntyneen.  

Saatavien perinnästä

Vapaaehtoisella perinnällä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla velallinen yritetään saada maksamaan selvä ja riidaton saatava. Vapaaehtoiseen perintään kuuluvat myös trattaperintä ja konkurssiuhkainen maksukehotus. Vapaaehtoinen perintä ei ole kostoväline tapauksissa, joissa sopimuksen osapuolet ovat riitautuneet. Vapaaehtoinen perintä ei myöskään ole keino saada varattomalta velalliselta saatavia. Etenkin perintätoimistojen suorittaman vapaaehtoisen perinnän ensisijainen tarkoitus on ongelman ratkaiseminen. Ongelma, jota ratkaistaan, on syystä tai toisesta maksamatta jäänyt saatava. Perintätoimiston suorittama vapaaehtoinen perintä alkaa pääsääntöisesti maksumuistutuksen tai maksuvaatimuksen lähettämisellä, kuten laki saatavien perinnästä edellyttää. Siitä eteenpäin keinot, joita perintätoimisto voi vapaaehtoisessa perinnässä käyttää ovat enemmän tai vähemmän neuvottelu- ja vuorovaikutuskeinoja. 

Laki saatavien perinnästä 4b§ kieltää vapaaehtoisen perinnän jatkamisen, mikäli velallinen kiistää maksuvelvollisuutensa. Perintää saa kuitenkin kiistämisestä huolimatta jakaa, mikäli velallinen ei esitä kiistämiselle perusteita tai vetoaa ainoastaan sellaiseen seikkaan, joka selvästi ei liity asiaan. Eli saatava ei muutu riitaiseksi sillä, että velallinen ilmoittaa perintätoimistolle saatavan olevan riitainen. Mikäli saatava on velkojan käsityksen mukaan riidaton ja velallinen esittää väitteen saatavan riitaisuudesta, tulee tämän perustella asia myös perintätoimistolle siinä tapauksessa, että saatava on annettu perintätoimistolle toimeksi periä.  

Siinä tapauksessa, että velallinen esittää sellaisen väitteen, jolla saatavan riidattomuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa jää perinnässä jäljelle kaksi vaihtoehtoa: Pyritään neuvottelemaan niin, että riita saadaan ratkaistua tai saattaa asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Toisen osapuolen näkemys asian riidattomuudesta ei tuossa tapauksessa riitä perinnän jatkamiseksi, vaan asiassa on sovellettava muita keinoja. Velkojan näkemys asiassa tavallisesti on se, että saatavassa ei ole mitään epäselvyyttä, vaan tuote on toimitettu tai palvelu toteutettu ja enää puuttuu vastapuolen osuus sopimuksen täyttämisestä eli maksu. Jos vastapuoli kuitenkin esittää perustellun väitteen siitä, että myöskään toinen osapuoli ei ole täyttänyt sopimusta, on tällä länsimaisessa oikeusvaltiossa mahdollisuus saattaa sopimus puolueettoman tuomioistuimen tutkittavaksi.

LUE MYÖS: “Laki saatavien perinnästä ja hyvä perintätapa ohjaavat perintätoimistoja”

Blogikirjoituksemme 24.1.2019

Sopimisen merkitys

Perinnän näkökulmasta sopimisella on suuri merkitys. Mitä yksityiskohtaisemmin asioista sovitaan, sitä vähemmän osapuolilla on mahdollisuuksia riitauttaa saatavaa. Etenkin palveluiden tai aineettomien tuotteiden kaupassa on erityisen tärkeää sopia työn ja tuotteen sisällöstä. Otetaan esimerkiksi kotisivujen kehitys yritykselle. Kotisivuja suunnitteleva ja rakentava yritys tarjoaa asiakasyritykselle kotisivujen suunnittelun ja kehityksen tiettyyn hintaan. Tarjouksessa on mahdollisesti kerrottu, montako kertaa sivuista voidaan tehdä vedos ja millä aikataululla kotisivut valmistuvat. Se, mitä usein varsinkaan pienempien kotisivukehittäjien tarjouksessa ei mainita, on se mikä on työn hinta ja mikä on valmiin tuotteen hinta. Jos useasta vedoksesta huolimatta lopputulos ei miellytä tilaajaa, tämä usein kieltäytyy maksamasta, koska kokee että ei ole saanut tilaamaansa tuotetta. Mikäli tarjouksessa on tarjottu lopputuotetta eikä mitään mainintaa ole työn hinnasta, on kyseessä riitatilanne. 

Edellisessä kappaleessa mainitussa tilanteessa mahdollinen riita voidaan välttää, jos tarjouksessa, jonka perusteella sopimus syntyy, on selkeästi eroteltu mistä asiakas maksaa. Jokaisessa kaupassa on periaatteessa kysymys sopimuksesta. Yksinkertaisimmillaan asiakas tilaa verkkokaupasta paidan ja maksaa sen. Asiakkaan ja verkkokauppiaan välille syntyy sopimus, koska verkkokauppias on antanut paidan tarjolle tiettyyn hintaan ja asiakas hyväksyy sopimuksen tilaamalla paidan kyseiseen hintaan. Kun verkkokauppias on toimittanut paidan asiakkaalle ja asiakas on sen maksanut, on sopimus molempien osalta täytetty. Kun kaupanteossa on kyse laajemmasta kokonaisuudesta kuin paidan ostamisesta, on kaupan yksityiskohdista syytä sopia tarkemmin. Kotisivujen rakentamisesimerkissä on huomionarvoista, että asiakas olettaa maksavansa valmiista tuotteesta, eli kotisivuista. Myyjän näkökulmasta taas asiakas ostaa työtä, jolla kotisivut valmistuvat. Tämä asia on syytä sopia ennakkoon siten, että molemmille osapuolille on selvää mistä maksetaan ja kuinka paljon. Sopimuksessa on hyvä eritellä esimerkiksi työvaiheiden hinnat, jolloin sopimuksen perusteella myyjälle laskutusoikeus syntyy aina työvaiheen suorittamisen jälkeen. Tällöin vältetään riitatilanne, jossa asiakas ei ole tyytyväinen lopputulokseen ja ei ole valmis maksamaan mitään ja myyjä taas on tehnyt useita tunteja töitä ja haluaa korvauksen niistä.  

Ennakkoon sopiminen on aina kannattavampaa kuin jälkeenpäin riitely. Vaikka asiastaan olisi kuinka varma, vie oikeusprosessi aina aikaa ja muita resursseja. Vaikka häviäjä pääsääntöisesti maksaa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut, täytyy omalle asianajajalle maksaa kuitenkin tämän laskuttama palkkio. Sen saa voittaessa vastapuolelta takaisin, mutta prosessi on vienyt myös vastapuolelta resursseja, joten täyttä varmuutta rahojen takaisin saamisesta ei ole koskaan.  

LUE MYÖS: “Riitaisen saatavan perintä”

Blogikirjoituksemme 22.6.2021

Yhteenveto

Koska henkilöillä ja yrityksillä on mahdollisuus laajasti sopia asioista ja yksityiskohdista, kannattaa sitä hyödyntää. Sopimusehtojen miettiminen etukäteen ja jopa sopimusjuridiikkaan perehtyneen avun hyödyntäminen maksavat itsensä hyvin todennäköisesti ensimmäisessä riitatilanteessa takaisin. Sopimukset on lähtökohtaisesti pidettävä, vaikka se toiselle osapuolelle näyttäytyisi myöhemmin epäedullisena. Edellyttäen tietysti, että sopimuksessa ei ole niin sanottuja kohtuuttomia ehtoja. 

Perintätoimiston suorittama vapaaehtoinen perintä ei ole viranomaistoimintaa. Perintätoimistolla ei ole varsinaisia pakkokeinoja käytössään, vaan vapaaehtoinen perintä perustuu ensisijaisesti neuvotteluun ja sovitteluun. Viimesijaisesti vapaaehtoinen perintä perustuu painostukseen tratan protestoinnin aiheuttamalla maksuhäiriömerkinnällä tai konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnistä seuraavalla mahdollisella konkurssihakemuksella. 

Riitojen ratkaisu täytyy tehdä neuvottelemalla, sovittelemalla tai oikeudenkäynnillä. Näistä viimeinen tulisi aina olla viimesijainen ratkaisu, koska oikeusprosessi vie aikaa ja resursseja, joita valtaosalla yrittäjistä on rajallinen määrä käytettävissä.

Halutessasi apua riitojen välttämiseen paremmalla sopimisella, olemme käytettävissä. 

Perintäritarin Jussi