Luottotappio on usein heikon luottopäätöksen seuraus

Luottotappio on usein heikon luottopäätksen seuraus Perintäritari

“Luottotappio syntyy luotonantohetkellä. Kaikilla sen jälkeen tehtävillä toimenpiteillä pyritään minimoimaan vahingot”, totesi erään suuren yrityksen talousjohtaja. Tätä nerokasta sitaattia olemme lainanneet useaan otteeseen muun muassa Uusyrityskeskuksille tuottamassamme perintäoppaassa. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään hieman tarkemmin mikä on luottotappio, mistä luottotappiot yleensä johtuvat ja miten ne pystytään pitämään minimissään.

Jatka lukemista

Koronan vaikutukset maksukäyttäytymiseen

Koronan vaikutukset maksukäyttäytymiseen Perintäritari

Odottavan aika on pitkä. Meillä on kolme viikkoa poikkeustilaa takana ja ties kuinka monta edessä. Yhteydenottojen määrä on kasvanut merkittävästi, kun pienyrittäjät ovat halunneet selvittää mitä keinoja heillä on selvitä tilanteesta. Omat laskut jäävät maksamatta, kun asiakkaiden maksut kotiutuvat hitaasti ja myynti on romahtanut. Haluan tällä blogikirjoituksella kertoa miten me näemme tällä hetkellä maksukäyttäytymisen ja mitä keinoja yrittäjillä on edistää asiakkaiden maksuhalua. Myyntilaskuista tuleva kassavirta on nopein tapa rahoittaa maksuvaikeuksissa olevia suomalaisia yrityksiä.

Jatka lukemista

Perintä velallisen näkökulmasta

Perintä velallisen näkökulmastaToimeksiantajamme ovat haastaneet meitä muutamaan otteeseen siitä, että pidämmekö asioissa varmasti heidän puoliaan, koska puhumme niin paljon velallisten auttamisesta ja heidän eteen tehdystä työstä. Vastauksemme: pidämme oikeudenmukaisuuden puolia. 95%:sti velkojan jättämä saatava on riidaton, mutta 5% on saatavia, joissa laskutukselle ei ole täyttä perustetta vaan se kiistetään, sitä sovitellaan tai se etenee lakimiesten työpöydälle. Avaan hieman tarkemmin mitä tämä tarkoittaa, ja hypätään myös velallisten saappaisiin perintätilanteissa.

Jatka lukemista

Käteiskauppa on parasta oman talouden hallintaa

Käteiskauppa on parasta oman talouden hallintaaDebit vai credit? Me liputamme käteiskaupan puolesta. Olemme aina liputtaneet. Jos kaikki kaupankäynti käytäisiin käteisellä, meidän perintätoimistojen työt loppuisivat tyystin. Haluamme, että yritykset välttyvät luottotappioilta ja saavat pidettyä kassavirrassaan aktiivisen sekä positiivisen liikehdinnän. On suorastaan typerää myydä laskulla, mikäli maksu olisi mahdollisuus saada myös käteisellä. Millaisia hyötyjä käteiskauppa mahdollistaa niin myyjälle kuin ostajalle?

Jatka lukemista

Viivästyskorko ja siitä poikkeaminen

Viivästyskorko ja siitä poikkeaminen

Viivästyskorko on sanktiota maksulupauksen rikkomisesta. Korkoa tulee maksaa eräpäivästä lukien, paitsi jos kyseessä on vahingonkorvausvelka tai velan eräpäivää ei ole määrätty. Tällöin velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa 30:n päivän kuluttua siitä päivästä, kun velkoja vaati suoritusta maksettavaksi. Yleisesti korkolaki määrittää viivästyskoron suuruuden. Viitekorko on ollut jo kolmen vuoden ajan 0%, jonka vuoksi viivästyskorko on ollut jo kolme vuotta kuluttajakaupassa 7% (B2B-liiketoiminnassa 8%). Milloin korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan poiketa ja miksi korkolain mukaisesta viivästyskorosta yleisesti halutaan poiketa? Uppoudutaanpas viivästyskorkoon hieman syvällisemmin.

Jatka lukemista