Kuukausi sitten tavoitimme erään velallisasiakkaan, joka sanoi oman kassavajeensa johtuvan oman asiakkaansa kesällä tekemästä konkurssista. Se tuli hänelle puskista ja kymmeniä tuhansia euroja jäi sen myötä saamatta. Kun katsoimme yhdessä “mitä se oli syönyt”, niin paljastui, että maksuhäiriöitä oli muodostunut tasaiseen tahtiin jo 10 kuukauden ajan. Tähän olisi ollut dataa saatavilla, mutta aikaisemmat maksuviiveet olivat olleet vain viikkoja, joten tarvetta ei ollut epäillä asiakkaan maksuvaikeuksia. Miten yritys pystyy parhaiten ehkäisemään luottotappioita? Haastattelimme aiheesta Asiakastiedossa (joka on kumppaneistamme) 18 vuotta palvelutta Ville Kauppia, joka nykyään toimii yrityksessä viestinnän ja markkinoinnin pelikentällä.
Avainsana: luottopolitiikka
Mitkä ovat maksuviiveiden seuraukset yrityksille?
Kun asiakas ostaa laskulla tuotteen/palvelun, hän maksaa sen viimeistään eräpäivänä toimittajalle. Näinhän sen pitäisi mennä. Todellisuus on kuitenkin se, että me kärsimme Suomessakin maksuviiveistä jo aivan liian paljon. Maksuvaihtoehdot monipuolistuvat koko ajan, mutta laskuttaminen ei tule meidän elinaikanamme katoamaan mihinkään. Eikä sen myötä myöskään maksuviiveet. Mitä vaikutuksia maksuviiveillä on yrityksille ja millaisia ratkaisuja niiden vähentämiseksi on olemassa?
Jatka lukemistaMiten minimoida riski asiakassuhteen päättymisestä perintätilanteessa?
Aina on mahdollisuus siihen, että perintä päättää pitkänkin asiakassuhteen, koska useimmat riidathan pukkaavat syntyä rahasta eikös? Saatavien perintä on kuitenkin aina sensitiivinen toimenpide, joka on hyvä hoitaa maltilla, ymmärryksellä ja ammattitaidolla. Sen myötä riski asiakassuhteen päättymisestä pienenee. Jari “Bull” Mentulan sanoja lainaten: “Mikään ei ole niin kallista kuin uuden asiakkaan hankkiminen”. Siksi on hyvä pyrkiä maksupoikkeamista huolimatta jatkaa yhteistyötä, ja ammattitaitoinen perintä toimii hyvänä välikätenä pelisääntöjen selkeyttäjänä tulevaisuutta silmällä pitäen. Mutta miten asiakassuhde onnistutaan säilyttämään perinnän tullessa ajankohtaiseksi?
Jatka lukemistaBlogi: Maksuajat tuskaisen pitkiä etenkin teollisuusalalla
“Pieni suomalaisyritys pääsee isoon alihankintaketjuun mukaan, jos suostuu antamaan laskulleen kolmen kuukauden maksuajan”. Näin kirjoitti Yle 8/2013. Ennen finanssikriisiä Suomessa kiertonopeus oli lyhyt, mutta kriisi toi isoille yrityksille mahdollisuuden neuvotella pitkiä maksuaikoja, vaikka tarvetta ei aina olisi ollutkaan. Mitä kauemmin yritykset pystyvät pitämään rahat oman yrityksen sisällä, sitä kauniimmalta tase näyttää ja se toimii tavallaan ilmaisena rahoituksena. Tähän käytäntöön haluttiin muutos lain uudistuksen myötä. Jatka lukemista
Blogi: Investointivarauksen vaikutuksia yrityksien lainanottoon
Viime viikolla hallitus kertoi uusista kaavailuistaan koskien yrittäjien investointivarauksia. Tämä tarkoittaisi sitä, että yrityksen ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa siitä verotettavasta osasta voittoa, jonka se etukäteen suunnittelee investoimaan Suomeen. Se olisi veroluottoa, jolla yritys voisi rahoittaa investointeja tavallisen lainan sijasta. Ruotsissa investointivaraus on jo käytössä siten, että enintään 25% voitosta voidaan varata investointeihin ja ne tulee tulouttaa kuudessa vuodessa. Samalla mallilla hallitus olisi tuomassa investointivarausta Suomeen. Vuonna 1992 investointivaraus oli Suomessa jo käytössä. Silloin se toimi hyvin noustessamme talouskriisistä.
Mitäs vaikutuksia investointivarauksella olisi rahan kiertoon ja yrityksien luottopolitiikkaan? Otimme asian tarkasteluun ja perehdyimme siihen eri näkökulmista. Jatka lukemista