Riitaisen saatavan perintä

Riitaisen saatavan perintä perintäritari

Lasku asiakkaalle ja asiakas maksaa laskun tyytyväisenä. Näin asioiden pitäisi aina mennä. Kuitenkin osa laskuista ei aina ole täysin selkeitä ja riidattomia vaan niiden maksaminen kiistetään joko osin tai kokonaisuudessaan. Miten näiden riitaisten saatavien kanssa tulee menetellä, kuinka ne pystytään välttämään ja millä toimialoilla riitaiset saatavat erityisesti nostavat päätään? Mennääs katsomaan.

Jatka lukemista

Koronan vaikutukset maksukäyttäytymiseen

Koronan vaikutukset maksukäyttäytymiseen Perintäritari

Odottavan aika on pitkä. Meillä on kolme viikkoa poikkeustilaa takana ja ties kuinka monta edessä. Yhteydenottojen määrä on kasvanut merkittävästi, kun pienyrittäjät ovat halunneet selvittää mitä keinoja heillä on selvitä tilanteesta. Omat laskut jäävät maksamatta, kun asiakkaiden maksut kotiutuvat hitaasti ja myynti on romahtanut. Haluan tällä blogikirjoituksella kertoa miten me näemme tällä hetkellä maksukäyttäytymisen ja mitä keinoja yrittäjillä on edistää asiakkaiden maksuhalua. Myyntilaskuista tuleva kassavirta on nopein tapa rahoittaa maksuvaikeuksissa olevia suomalaisia yrityksiä.

Jatka lukemista

Perintä velallisen näkökulmasta

Perintä velallisen näkökulmastaToimeksiantajamme ovat haastaneet meitä muutamaan otteeseen siitä, että pidämmekö asioissa varmasti heidän puoliaan, koska puhumme niin paljon velallisten auttamisesta ja heidän eteen tehdystä työstä. Vastauksemme: pidämme oikeudenmukaisuuden puolia. 95%:sti velkojan jättämä saatava on riidaton, mutta 5% on saatavia, joissa laskutukselle ei ole täyttä perustetta vaan se kiistetään, sitä sovitellaan tai se etenee lakimiesten työpöydälle. Avaan hieman tarkemmin mitä tämä tarkoittaa, ja hypätään myös velallisten saappaisiin perintätilanteissa.

Jatka lukemista

Asiakastieto tarjoaa dataa parempiin luottopäätöksiin

Asiakastieto ja parempi luottopäätösKuukausi sitten tavoitimme erään velallisasiakkaan, joka sanoi oman kassavajeensa johtuvan oman asiakkaansa kesällä tekemästä konkurssista. Se tuli hänelle puskista ja kymmeniä tuhansia euroja jäi sen myötä saamatta. Kun katsoimme yhdessä “mitä se oli syönyt”, niin paljastui, että maksuhäiriöitä oli muodostunut tasaiseen tahtiin jo 10 kuukauden ajan. Tähän olisi ollut dataa saatavilla, mutta aikaisemmat maksuviiveet olivat olleet vain viikkoja, joten tarvetta ei ollut epäillä asiakkaan maksuvaikeuksia. Miten yritys pystyy parhaiten ehkäisemään luottotappioita? Haastattelimme aiheesta Asiakastiedossa (joka on kumppaneistamme) 18 vuotta palvelutta Ville Kauppia, joka nykyään toimii yrityksessä viestinnän ja markkinoinnin pelikentällä.

Jatka lukemista

Viivästyskorko ja siitä poikkeaminen

Viivästyskorko ja siitä poikkeaminen

Viivästyskorko on sanktiota maksulupauksen rikkomisesta. Korkoa tulee maksaa eräpäivästä lukien, paitsi jos kyseessä on vahingonkorvausvelka tai velan eräpäivää ei ole määrätty. Tällöin velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa 30:n päivän kuluttua siitä päivästä, kun velkoja vaati suoritusta maksettavaksi. Yleisesti korkolaki määrittää viivästyskoron suuruuden. Viitekorko on ollut jo kolmen vuoden ajan 0%, jonka vuoksi viivästyskorko on ollut jo kolme vuotta kuluttajakaupassa 7% (B2B-liiketoiminnassa 8%). Milloin korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan poiketa ja miksi korkolain mukaisesta viivästyskorosta yleisesti halutaan poiketa? Uppoudutaanpas viivästyskorkoon hieman syvällisemmin.

Jatka lukemista