Viivästyskorko ja siitä poikkeaminen

Viivästyskorko ja siitä poikkeaminenViivästyskorko on sanktiota maksulupauksen rikkomisesta. Korkoa tulee maksaa eräpäivästä lukien, paitsi jos kyseessä on vahingonkorvausvelka tai velan eräpäivää ei ole määrätty. Tällöin velallinen on velvollinen maksamaan viivästyskorkoa 30:n päivän kuluttua siitä päivästä, kun velkoja vaati suoritusta maksettavaksi. Yleisesti korkolaki määrittää viivästyskoron suuruuden. Viitekorko on ollut jo kolmen vuoden ajan 0%, jonka vuoksi viivästyskorko on ollut jo kolme vuotta kuluttajakaupassa 7% (B2B-liiketoiminnassa 8%). Milloin korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan poiketa ja miksi korkolain mukaisesta viivästyskorosta yleisesti halutaan poiketa? Uppoudutaanpas viivästyskorkoon hieman syvällisemmin.

Miten viivästyskorko lasketaan omalle saatavalle?

Viivästyskoron laskukaava on (korkoprosentti / 100 x summa x päivien lukumäärä) / 365. Laskemista helpottaaksemme olemme rakentaneet oman viivästyskorkolaskurin kotisivuillemme, josta viivästyskoron määrän voi käydä näppärästi laskemassa saataville.

Viivästyskorko muodostuu puolivuosittain korkolain mukaisen viitekoron myötä. Viitekoron päälle lisätään kuluttajakaupassa seitsemän prosenttiyksikön korko ja yritysten välisessä kaupassa kahdeksan prosenttiyksikön korko. Siten viitekoron ollessa 0%, on viivästyskorko 7% ja 8%. Euroopan keskuspankki on se, joka viitekoron suuruuden meille lopulta määrää. Täältä pääset näkemään kaikki 2000-luvun viivästyskorot. Pohjalla ollaan.

Moni yritys jättää maksumuistutuksissa viivästyskoron perimättä, sillä kaikki laskutusohjelmistot eivät sitä automaattisesti muistutuksiin laske. Me perintätoimistot sen sijaan huolehdimme aina siitä, että velkoja saa itselleen pääoman lisäksi myös maksun viivästymisestä johtuvat viivästyskorot. Niiden perimättä jättäminen aiheuttaa sen, että yritys todellakin tarjoaa asiakkailleen korotonta lainaa eräpäivän jälkeiselle ajalle.

Milloin korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan poiketa?

Kuluttajakaupassa korkolaki on pakottava eli siitä ei voida poiketa. Aina on kuitenkin oltava poikkeuksia ja tässä tapauksessa pankit ja rahoitusyhtiöt ovat poikkeavia: mikäli kuluttaja on jo luottoaikana maksanut yleistä viivästyskorkoa suurempaa korkoa, maksetaan samaa korkoa myös viivästyksen ajalta, mutta enintään 180 päivän ajalta. Tämän ajan jälkeen maksetaan korkolain mukaista viivästyskorkoa. Tämän vuoksi itse maksaisin Nordealle 16% viivästyskorkoa luottokorttilaskujen viiveistä.

Yritysten välisessä B2B-kaupassa korkolain mukaisesta viivästyskorosta voidaan poiketa erillisellä sopimuksella. Esimerkiksi Merplast Oyj on tuonut yleisissä sopimusehdoissaan selkeästi esille 13% viivästyskoron. Se ei siis riitä, että laitat laskulle 13% viivästyskoron ellei asia ole käynyt ilmi asiakkaan hyväksymissä sopimusehdoissa. On yleisesti hyvä kirjata sopimukseen myös viivästyskoron suuruus, vaikka se olisi korkolain mukainen. Laskuihin viivästyskorko tulee ehdottomasti lisätä, sillä se on osa selkeää ja informatiivista laskua.

Miksi korkolain mukaisesta viivästyskorosta poiketaan?

Pienissä summissa viivästyskoron määrä on todella vähäinen lyhyellä aikavälillä. Ja tätä velalliset myös osittain käyttävät hyväksi laskujen priorisoimisessa. Suuri lasku isolla viivästyskorolla tuntuu kukkarossa, joten se halutaan maksaa ajallaan.

Viivästyskorolla voidaan myös ohjata tiettyjä asiakkaita täsmällisempään maksamiseen. Kun asiakas jättää säännöllisesti maksamatta laskut eräpäivään mennessä, voidaan hänen kohdallaan viivästyskorkoa nostaa. Se aiheuttaa joko sen, että maksun kotiutuminen nopeutuu tai siitä kertyvä viivästyskorko on merkittävämpi vahingonkorvaus velkojalle. Rajansa pitää toki olla kaikella ja siten myös koron määrittämisessä. Meidän kautta kulkevissa yritysten välisissä laskuissa viivästyskorko on yleisesti 8-13%.

Uudessa hallitusohjelmassa esitettiin ylärajoja yritysten välisille perintäkuluille. Sen toteutuminen saattaa aiheuttaa viivästyskorkoihin korotuspaineita, sillä maksuviiveestä on jotenkin saatava tuntuva vahingonkorvaus velalliselle, että isot yritykset eivät pitäisi pieniä yrityksiä pankkeinaan. Viivästyskorko on valitettavasti lyhyissä maksuviiveissä liian heikko pelote, mutta mahdollistaa edes yhden työkalun, mikäli maksuviiveitä alkaa syntymään. Korostan tämän kuitenkin olevan vain minun ajatusleikkiäni aiheesta.

Viivästyskorot kansainvälisessä kaupassa

Kauppasopimuksiin sovelletaan osapuolten valitseman maan lakia. Mikäli siitä ei ole sovittu, mennään velkojan maan lakien mukaisesti. Meille tulee säännöllisesti perittäviä laskuja ympäri Eurooppaa Oddcollin kautta, minkä myötä olemme huomanneet pieniä käytännön eroja viivästyskorkojen laskemisessa. Esimerkiksi Virosta tulevien saatavien viivästyskorot ilmoitetaan usein päiväkorkoina.

Euroopan Unionin sivuilta löytää kattavasti EU-maiden viivästyskorkoprosentit. Kaikki ilmoitetut korot ovat välillä 7,5-10%, joten meillä Suomessa korkolaki on hyvin linjassa toisten EU-maiden kanssa.

Perintäritarin Juha