Yritysten maksukyvyttömyysmenettelyt – Jussin artikkeli Kauppakamarilehdessä

Yritysten maksukyvyttömyysmenettelyt konkurssi yrityssaneeraus perintäritari Kauppakamari

Tuorein Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarilehti julkaistiin hiljattain ja meiltä Jussi avasi lehdessä yritysten maksukyvyttömyysmenettelyitä sekä velkojan että velallisen näkökulmasta. Yleisimpiä maksukyvyttömyysmenettelyitä ovat konkurssi ja yrityssaneeraus ja kyseisiä termejä avataan lehdessä tarkemmin. Artikkeli on luettavissa joko alta tai Etelä-Pohjanmaan Kauppakamarilehdestä 3/2020.

Yritysten
maksukyvyttömyysmenettelyt

Koronakevään aikana ja sen jälkeen on puhuttu yritysten
maksuvaikeuksista ja myös loppuvuodelle on ennakoitu
maksuvaikeuksia, mikäli toinen aalto tulee. Käsittelen lyhyesti tässä
yritysten maksukyvyttömyysmenettelyistä tavallisimpia eli konkurssia
ja yrityssaneerausta sekä velkojan, että velallisen näkökulmasta.

Yrityssaneeraus on velallisen näkökulmasta mahdollisuus jatkaa yritystoimintaa taloudellisista vaikeuksista huolimatta, mikäli liiketoiminta on kannattavaa ilman saneeraustoimenpiteitä tai niiden jälkeen. Menettelyä voi hakea velallinen itse, velkoja tai useampi velkoja yhdessä. Saneerausmenettelyllä katkaistaan velkaantuminen ja velat järjestellään maksuohjelman muotoon. Joissain tapauksissa velkoihin voi kohdistua akordi, eli velkojen määrää leikataan. Tavallisesti akordi on jotain kolmasosan ja 70%:n väliltä. Eli 10000 euron pääomasta 70%:n akordin jälkeen maksetaan takaisin 3000€. Saneerattaviin velkoihin kuuluvat käytännössä kaikki ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa syntyneet velat. Saneerausmenettely aloitetaan käräjäoikeuden päätöksellä ja saneeraukselle määrätään selvittäjä. Selvittäjä tekee yhdessä yrityksen kanssa, jota menettely koskee, perusselvityksen, jossa kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet yritystoiminnan tervehdyttämiseksi ja laaditaan veloille maksuohjelma. Käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman ja se on yleensä pituudeltaan 5-10 vuotta. Saneerausmenettelylle on myös esteitä. Tavallisin aloittamisen esteistä lienee, että saneerausmenettelyllä ei todennäköisesti pystytä poistamaan maksukyvyttömyyttä kuin tilapäisesti ja sen uusiutumista ei voida sillä estää.

Velkojan näkökulmasta saatavan perintä katkeaa käytännössä siihen, kun velallisen saneeraushakemus on tullut vireille. Juridisessa mielessä saatavan perintää voidaan jatkaa niin kauan kuin saneerausmenettely on aloitettu, ellei yritys, jota menettely koskee, hae erillistä perintäkieltoa. Käytännössä kuitenkin saneeraukseen hakeutuminen kertoo siitä, että yrityksen maksukyky on heikentynyt niin paljon, ettei perinnällä enää saada tuloksia aikaan. Saneerauksen alettua, siitä lähtee tieto kaikille olemassa oleville velkojille. Selvittäjä pyytää määräpäivään mennessä ilmoittamaan velkojien saatavat merkittäväksi saneerausvelkoihin. Viivästyskoron ja muiden maksuviiveen kestosta riippuvien seuraamusten kertyminen katkeaa menettelyn aloittamiseen, joten saatavalle voi ilmoittaa viivästyskorkoa saneerausmenettelyn aloituspäivään saakka.

Konkurssi on mystinen ja pelottava asia, johon liitetään usein epäonnistumisen tunteita. Konkurssi on kuitenkin velallisen näkökulmasta yksinkertaisimmillaan tapa lopettaa yritystoiminta siinä tapauksessa, kun yrityksen velat ovat varoja suuremmat. Konkurssia voi hakea velallinen itse tai velkoja. Konkurssi edellyttää aina maksukyvyttömyyttä, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Päätöksen konkurssin aloittamisesta tekee käräjäoikeus, joka määrää myös pesänhoitajan. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja hallinnon. Pesänhoitaja tekee yhdessä velallisyrityksen hallinnon kanssa velallisselvityksen ja pesäluettelon, joka sisältää luettelon pesän varoista ja veloista. Pesänhoitaja lähettää velkojille kehotuksen valvoa saatavansa määräpäivään mennessä. Edellä mainittujen perusteella pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen ja myöhemmin jakoluettelon, jonka käräjäoikeus vahvistaa. Velkojien jako osuudet voidaan tilittää, kun pesän rahaksimuutto sen mahdollistaa ja on varmaa, että näitä varoja ei tarvita enää konkurssimenettelyssä.

Velkojan näkökulmasta velallisen konkurssi harvoin on hyvä asia. Kuitenkin joskus voi olla tarpeen hakea velallista konkurssiin, jotta tämä ei velkaannu lisää ja näin ollen tuleva mahdollinen jako-osuus pienenee entisestään. Velkoja voi hakea velallisen konkurssiin asettamista käräjäoikeudelta, mikäli velallinen on maksukyvytön ja saatava on selvä ja riidaton. Vähäisellä saatavalla ei konkurssimenettelyä kannata kuitenkaan hakea, koska käräjäoikeus ottaa huomioon saatavan koon suhteessa konkurssimenettelyn kustannuksiin ja saavutettavaan hyötyyn ja voi näin ollen jättää hakemuksen tutkimatta. Mikäli konkurssiin asetetun yhtiön varat eivät riitä edes konkurssimenettelyn läpiviemiseen, on käräjäoikeuden tehtävä päätös konkurssin raukeamisesta, ellei joku velkojista ota kuluja vastatakseen. Mikäli konkurssipesään kohdistuu jotain erityisiä selvitystarpeita, voi käräjäoikeus konkurssiasiamiehen esityksestä päättää, että konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Tällöin pesänhoitajan määräysvalta ja velkojien päätösvalta pesässä päättyy ja hallintoa määrätään hoitamaan konkurssiasiamiehen toimesta pesänhoitajan kelpoisuuden täyttävä henkilö, eli julkisselvittäjä.